https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 18.1.2022

Lämmitys sähköistyy – Lämpöpumppujen myynti kasvoi 25 prosenttia

Lämmityksen sähköistyminen on Suomessa hyvässä vauhdissa.  Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 prosenttia lämmityksestä. Lämpöpumppumarkkina kasvoi vuonna 2021 yli 25 prosenttia, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry.

iStock-1279575640

Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Lämpöpumput pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin.

 

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investoriryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa. Vuonna 2021 kaiken tyyppisten lämpöpumppujen myynti kasvoi.

Osittain öljykattiloiden vaihtotuen siivittämänä suurimmat kasvuluvut saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuille (IVLP), peräti yli 50 prosenttia. Vuonna 2021 niitä myytiin 12 500 kappaletta. Myös maalämpöpumppumarkkina (MLP) kasvoi ripeästi lähes 10 000 pumppuun. Niitä asennettiin pientalojen lisäksi entistä enemmän isoihin kohteisiin, kuten kerrostaloihin, palvelurakennuksiin, mutta myös alue- ja kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoon.

SULPUn mukaan maalämpöjärjestelmien euromääräinen kasvu oli 20 prosentin luokkaa.  Hukkalämpöjen talteenotto lisääntyi paitsi isoissa teollisuuden, jätevesien yms. talteenottokohteissa niin myös kerrostalojen poistoilman talteenotossa. Reilut 500 kerrostaloa alkoi säästää jopa 50 prosentiia kaukolämpöä poistoilmalämpöpumpulla (PILP) ja hyvin monet niistä siirtyivät kokonaan pois kaukolämmöstä joko maalämmön tai yhdistetyn poistoilma- ja maalämpöpumpun käyttäjiksi. Pientaloissa poistoilmalämpöpumput menevät pääosin uusiin taloihin. Myös siinä sektorissa oli hyvä 20 prosentin kasvu, yhdistys kertoo.

Ilmalämpöpumppujen 100 000 raja jo rikki

Ilmalämpöpumppujen (ILP) asennusmäärä puhkaisi viime vuonna jo 100 000 kappaleen rajan. Jäähdytyksen yleistyminen kerrostaloissa lisäsi ennestään kuumaa ilmalämpöpumppumarkkinaa. Valtaosa ilmalämpöpumpuista menee kuitenkin sähkölämmitteisten talojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmityssähkön säästäjiksi.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta arvioi, että kerrostalojen jäähdytys-ILPien osuus on 10–5 prosenttia ILP-markkinasta. 

Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin.

Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää lähes aina lämpöpumpputekniikkaa. Lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä, yhdistys toteaa. Vuonna 2022 tuleva isojen lämpöpumppukohteiden sähköveroluokan lasku tulee kiihdyttämään tätä markkinaa entisestään.

Lämpöpumppuala on hyvässä vauhdissa

SULPUn mukaan EUn FIT55-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen vuonna 2030 tarvitaan 50 miljoonaa lämpöpumppua eli Euroopan nykyisen 15 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistaminen.

Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan yhdistyksen arvioiden mukaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla. Noilla investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli 2 miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on noin 25–30 TWh/a eli noin 30 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.

– Valtaosa lämpöpumppuinvestoinneista tulee, kuten nykyäänkin, erillislämmitykseen, mutta enenevässä määrin lämpöpumppuja ilmestyy paitsi kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon niin myös kaukolämpöputkien toiseen päähän rakennuskohtaisten hukkalämpöjen ja lähienergian hyödyntämiseen. Ehkäpä samalla myös koko kaukolämpö-termi alkaa inflatoitua ja muuttua lämpöenergian siirtojärjestelmäksi, arvelee SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

– Olennaisessa roolissa tässä murroksessa ovat uusien liiketoimintamallien käyttöönotto ja investoreiden ja investointi-intressien löytäminen. Energian myyminen, säästäminen ja lähienergioiden käyttö täytyy mahtua samoihin palvelutuotteisiin,  Hirvonen jatkaa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

//Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Riippuvuus maakaasusta voidaan katkaista älykkäällä energianhallintajärjestelmällä

Siemens Osakeyhtiö on kehittänyt ratkaisun, joka vähentää sekä päästöjä että riippuvuutta tuontienergiasta. 

16.5.2022 | Tutkimus ja koulutus

Hiilineutraalien prosessien materiaalitutkimukselle merkittävä TK-rahoitus Business Finlandilta

Business Finland on myöntänyt merkittävän rahoituksen MASCOT-projektille, joka vastaa tulevaisuuden kiertotalousprosessien ja vetyteknologioiden tuomiin materiaalien käytettävyyshaasteisiin ja luo tietopohjan niiden luotettavuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Rakennusteollisuus RT:n Turvallisuusviikko käynnistyy tänään

Rakennusteollisuus RT:n järjestämää Turvallisuusviikkoa vietetään 16.-22.5.2022, jolloin rakennusalalla kiinnitetään erityistä huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. SRV käynnistää samalla koko loppuvuoden kestävän kampanjan Oikeus hyvään työpäivään.

16.5.2022 | Alan Uutiset

Olli Sippula polttoprosessien päästöjen professoriksi

Polttoprosessien päästöillä on monia haittavaikutuksia ja niiden hallintaan tarvitaan uusia menetelmiä.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.

Parikkalan vesihuollon ja Digitan yhteistyö edennyt mallikkaasti – “Käytännön hyöty merkittäviä”

Digita ja Parikkalan vesihuolto solmivat yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista vuonna 2020. Onnistunut pilottivaihe päättyi viime vuonna ja tulevina vuosina tavoitteena on asentaa noin 900 etäluettavaa mittaria.

Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin

Sähköverkkoyhtiö Kajave varautuu lauhtuvan sään ja puuskaisen tuulen aiheuttamiin sähkökatkoksiin Kainuussa. Säätilan muutos on aiheuttanut vikoja sähköverkkoon jo nyt. Vikojen korjaus on käynnissä.