Kuva: Na Urchin/Pexels

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti itä- ja pohjoissuomalaisten metsäkoneyritysten taloudellisia tunnuslukuja julkisen tilinpäätösaineiston ja yrittäjien haastattelujen avulla. Vuodet 2013–2017 kattavan tilinpäätösaineiston 83 yritystä jaettiin liikevaihdon mukaan kolmeen luokkaan. Pienten liikevaihto oli alle 600 000 euroa, keskikokoisten 0.6–2 miljoonaa euroa ja suurten yli kaksi miljoonaa euroa. Haastateltuja yrittäjiä oli yhteensä 19.

Tutkimusesta selvisi, että keskikokoiset ja suuret yritykset ovat asemansa vakiinnuttaneita ja pääsääntöisesti jo edeltävien sukupolvien perustamia.

– Suuremman leimikkovarannon ansiosta työmaiden keskitys on mahdollista ja koneet ovat tehokkaammassa käytössä. Erityisesti suurimpaan liikevaihtoluokkaan kuuluneissa yrityksissä kausivaihtelun aiheuttamia riskejä on pystytty tasaamaan käyttämällä alihankkijoita, kertoo erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta.

Keskikokoisten ja suurten yritysten omistajilla on kiinnostusta laajentaa toimintaansa entisestään. Monipuoliset palvelut parantavat niiden neuvotteluasemaa suurten asiakkaiden kanssa. Suuret yritykset tarjoavat tyypillisesti puutavaran kaukokuljetuspalveluja, joko verkostoonsa kuuluvan kuljetusyrityksen tai omalla kalustollaan.

Haastatteluaineistossa suurin osa pienistä metsäkoneyrityksistä (liikevaihto alle 600 000 euroa) oli suurempien yritysten alihankkijoita. Niissä yrittäjän työtaakka saattaa olla kestämätön. Yrittäjä kantaa vastuun usein yksin, ja valtaosa työajasta kuluu koneiden ajamiseen. Tilinpäätösaineiston perusteella pienet yritykset olivat velkaantuneita, mikä vaikeuttaa koneinvestointeja ja heikentää kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin. Pienet yritykset palkkasivat usein kokemattomia kuljettajia, joita oppinsa saatuaan siirtyi suurempien yritysten leipiin. Rooli alihankkijana tarkoittaa myös heikompaa neuvotteluasemaa toimitusketjussa.

Johtamisessa kehittämistarpeita

Vaatimaton liiketaloudellinen koulutustausta oli yhteistä yrittäjille kaikissa kokoluokissa. Suurten yritysten laajentamisaikeet lisäävät tarvetta kohentaa kokonaisvaltaista liiketoimintaosaamista. Pienissä yrityksissä talouden johtaminen jää useimmiten tilitoimiston tuottamien kuukausiraporttien varaan. Suuremmissa yrityksissä käytetään seurantajärjestelmiä monipuolisemmin, mutta myös niissä olisi tarvetta tehostaa seurantaa. Suunnitelmallinen talouden hallinta yhdessä talousammattilaisten kanssa, verkostoituminen muiden yritysten kanssa, neuvottelutaitojen kehittäminen sekä johtamisen tueksi kehitettyjen työkalujen hyödyntäminen olisivat askeleita kohti parempaa kannattavuutta.

Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Forest Business Innovation and Advancement (FOBIA) -hankkeessa, jota rahoittaa EU:n Pohjoisen periferian ja arktisen alueen rahoitusohjelma.