Kuva: rawpixel.com/Pexels

Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan lähes 20 vuotta sitten ja on tänä aikana muuttunut enemmän kuin sitä edeltävä rakennuslaki 40 vuodessa: yli kaksi kolmasosaa lain pykälistä on muuttunut. Muutosvauhti on viime vuosina kiihtynyt entisestään; runsaassa vuodessa lakiin on tullut lukuisia muutoksia. Verkkopalvelussa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia on seurattu säädöskokoelmanumeroon 770/2019 (HE 269/2018) ja asetuksen muutokseen 518/2018 asti. Tavoitteena on pitää palvelun sisältö ajantasaisena jatkuvalla päivittämisellä.

Verkkopalvelusta löytyvät maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen pykälät, niiden soveltamisohjeet ja keskeisimmät oikeustapaukset. Palveluun tuodaan tuoreeltaan muuttuneet laki- ja asetuspykälät asianmukaisin tulkinnoin sekä uusia oikeustapauksia. Palvelussa kerrotaan myös tulevista sisältömuutoksista kuten lakimuutoksia koskevista hallituksen esityksistä.

Tärkeimmät muutokset kirjan ilmestymisen jälkeen:

Kolmiulotteisia kiinteistöjä koskevasta lainsäädännöstä seurasi muutoksia myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Uudistuksella, jonka valmistelu alkoi vuonna 2006, mahdollistetaan kolmiulotteisesti määritellyn kiinteistörekisteriyksikön muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuoliseen tilaan asemakaava-alueella. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja joustavoittaa asemakaava-alueen suurten ja monitasoisten rakennushankkeiden toteuttamista mahdollistamalla kiinteistöjen jakaminen myös korkeussuunnassa. Uudistus on tullut voimaan 1.8.2018.

Eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu laki on johtanut muutoksiin maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tämä niin sanottu yhden luukun lakipaketti tulee voimaan 1.9.2020 ja mahdollistaa ympäristönsuojelulain, vesilain, maa-aineslain, kaivoslain, luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukaisen lupa-asian käsittelyn yhteensovittamisen. Lupahakemuksen käsittely voidaan sovittaa yhteen hakijan pyynnöstä. Yhteensovittavana viranomaisena toimii luvan mukaan joko aluehallintovirasto tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tulkintoineen  
Tekijät: Lauri Jääskeläinen ja Susanna Wähä
Kustantaja: Rakennustieto Oy

Varatuomari, valtiotieteen maisteri Lauri Jääskeläinen toimii erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä. Hänellä on neljänkymmenen vuoden kokemus rakennuslainsäädännön soveltamisesta kuntatasolla, jossa hän on perehtynyt rakentamisen käytännön kysymyksiin. Hän on esitellyt rakennusasioita myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on ollut ma. hallintoneuvoksena ja toiminut alan opetustehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa. Jääskeläinen oli asiantuntijajäsenenä maankäyttö- ja rakennuslakia valmistelleessa rakennuslakitoimikunnassa. Hän on ollut Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n puheenjohtaja ja on RY Rakennettu Ympäristö (ent. Rakennusvalvonta) -lehden päätoimittaja vuodesta 1986 lähtien.

Ympäristöneuvos, hallintotieteen maisteri Susanna Wähä työskentelee ympäristöministeriössä ympäristönsuojeluosastolla. Hänellä on vuosien kokemus kaavoituksen oikeudellisesta ohjauksesta sekä kaavoitusta ja rakentamista koskevan lainsäädännön seurannasta erityisesti hallintotuomioistuimien ratkaisukäytännön osalta. Wähä on toiminut myös ympäristölakimiehenä valtion alueellisessa ympäristöhallinnossa sekä yliopistossa ympäristöoikeuden assistenttina ja -tutkijana.