Luonnonvarakeskus kertoi tänään, että kiinteiden puupolttoaineiden käyttö pieneni viime vuonna viisi prosenttia 19,5 miljoonaan kuutiometriin (37,3 TWh), joka suurimmaksi osaksi koski teollisuuden sivutuotteita.

Luonnonvarakeskuksen tiedotteen mukaan tämän arvioitiin johtuvan hakkuumäärien vähentymisestä noin 11 prosentilla. Metsähakkeen kokonaiskäyttö oli käytännössä vuoden 2019 tasolla. Tammi-syyskuussa 2020 myös energian kokonaiskulutus on ollut Tilastokeskuksen mukaan noin 11 prosenttia vuotta 2019 alempana.

Lämmön erillistuotannossa metsähakkeen käyttö kasvoi ennätyslämpimästä vuodesta huolimatta. Energiateollisuuden tilastojen mukaan puupolttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi 1 TWh ja markkinaosuus kasvoi 43 prosenttiin viidellä prosenttiyksiköllä, josta hakkeen osuus oli kolme prosenttiyksikköä. Turpeen markkinaosuus pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä. Fossiiliset tuontipolttoaineet vähenivät eniten. Kaukolämmön tuotanto väheni viime vuonna 6 prosenttia.

Metsähakkeen käytön rakenteessa tapahtui selvä muutos, kun sekä pienpuuhakkeen että järeän runkopuun hakkeen käyttö kasvoi hakkuutähteiden ja kantopuun määrän vähentyessä. Kantojen käyttötaso (0,3 miljoonaa m3) oli 75 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2013, jolloin niiden käyttö oli suurimmillaan (1,2 miljoonaa m3).

Järeän, pystykuivan tai lahovikaisen runkopuun osuus kasvoi 0,6 miljoonaan kuutiometriin. Järeän runkopuun käytön kasvu indikoi tuontienergiapuun kasvua molemmissa hakelajeissa. Suurimmillaan järeän runkopuun käyttö on ollut 2009, jolloin käytettiin 1,1 miljoonaa kuutiometriä järeää puuta.

Metsähakkeen tuonnin osuus on noussut viime vuosina siten, että 2019 tuonnin osuus oli jo 21 prosenttia. Viime vuoden tuontimäärä ei ole vielä tiedossa. Metsähakkeen hinta oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 6 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.