Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö supistui vuotta aiemmasta kolme prosenttia 7,3 miljoonaan kuutiometriin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö väheni yhdeksällä prosentilla, mutta lisääntyi lämmöntuotannossa 12 prosenttia. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,0 miljoonaan kuutiometriin.

– Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,4 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä, kertoo tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 oli metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuodelle 2015 asetettu 10–12 miljoonaa kuutiometriä, mikä jäi näin ollen saavuttamatta. Nykyisessä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa käyttötavoite vuodelle 2020 on noin 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Kuori on puun tärkein sivutuote

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta laitoksissa käytettiin prosentin vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 10,1 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta lähes 70 prosenttia.

Kiinteiden puupolttoaineiden kulutus oli suurinta Keski-Suomen maakunnan alueella, jossa myös metsähaketta paloi eniten. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta poltettiin eniten Etelä-Karjalassa.

Puupolttoaineet olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 merkittävin energialähde Suomessa reilun neljänneksen osuudella energian kokonaiskulutuksesta. Energiasisällöllä mitattuna puuta käytettiin kaikkiaan 93 terawattituntia (TWh), josta lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet kattoivat 35 TWh, mustalipeän poltto 39 TWh, puun pienpoltto 16 TWh ja muut puupolttoaineet 2 TWh.