Lähde: UPM

Suomessa massa- ja paperiteollisuuden kaatopaikkajätteiden määrä on tuotantoon suhteutettuna laskenut yli 90 prosenttia vuodesta 1992.  Vaikka suuntaus on oikea, Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Maija Heikkisen mukaan metsäteollisuuden sivuvirroilla olisi nykyistäkin enemmän käyttöä esimerkiksi maanrakentamisessa. Tällä alueella lainsäädäntö suhtautuu kuitenkin nihkeästi sivuvirtojen hyödyntämiseen.

- Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Toivomme, että lainsäädännön muutosten myötä sivuvirtojen tuotteistaminen helpottuu, mikä on myös liiketalouden näkökulmasta terve ajattelutapa. Metsäteollisuuden yritykset joutuvat usein maksamaan siitä, että muut hyödyntävät teollisuuden sivuvirtoja raaka-aineenaan, toteaa Heikkinen metsäyhtiö UPM:n Biofore -sidosryhmälehdessä.

Maarakennusasetuksen uudistamisen yhteydessä suomalaisen metsäteollisuuden edunvalvontajärjestö pyrkii varmistamaan, että erilaiset jakeet saadaan aiempaa laajemmin käyttöön. Myös tuhkan raja-arvojen osalta tavoitteena on saada asetukseen muutoksia, joiden myötä tuhkaa voidaan käyttää aiempaa enemmän esimerkiksi metsäautoteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Vauhtia Euroopan kiertotaloudelle

EU:n komissio julkaisi joulukuussa 2015 uuden Kiertotalouden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on lisätä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, mikä hyödyttää niin taloutta kuin ympäristöä. EU:n komission toimintasuunnitelma sekä EU-lainsäädäntö luovat puitteet eurooppalaiselle kiertotaloudelle.

- Uusi ohjelma korostaa varovaisesti biotalouden sekä uusiutuvan raaka-aineen käyttöä uusiutumattomiin raaka-aineisiin verrattuna, mikä on metsäteollisuudelle tärkeä asia. Toimintasuunnitelman pääpaino näyttää kuitenkin edelleen olevan uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätyksessä.

Komission uudessa tiedonannossa on mukana myös kiertotalouden monitorointi sekä resurssien käytön mittaaminen.

- Toivomme, että mittareissa otetaan huomioon jako uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön välillä, mikä on aidosti suuri haaste.

Samalla komission kiertotaloustoimintasuunnitelma sisältää 50:n kiertotaloutta edistävän toimenpiteen suunnitelman lähivuosille. Sisältö koskee muun muassa tuotantoa, tuotesuunnittelua, jätteitä, julkisia hankintoja ja kuluttajien informoimista.

Sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotannossa ja tuoteinnovaatioissa

UPM tuottaa vuoden aikana globaalisti noin 125 000 tonnia kiinteää kaatopaikkajätettä. Prosessijätteestä 90 prosenttia kierrätetään jo. Merkittäviä jätejakeita ovat puujakeet, lietteet, kuorihiekka, sakka, kalkkijakeet ja tuhkat.

Yksi yhtiön globaaleista tavoitteista vuodelle 2030 on, että minkäänlaista jätettä ei millään toimipaikalla viedä kaatopaikoille tai polteta ilman, että energia kerätään talteen. Niin sanottuun kaatopaikattomaan toimintaan yhtiö on päässyt jo Itävallassa ja seitsemällä UPM:n tehtaalla Saksassa.

UPM käyttää lähes kaiken tuotantoprosessissa syntyvän orgaanisen jätteen, kuten kuoret ja hakkuutähteet, sekä siistauksessa ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät kuitupitoiset kiintoaineet tehtaiden energiantuotantoon. UPM:n käyttämistä polttoaineista 67 prosenttia (2015) on biomassapohjaisia polttoaineita. Tuotannon sivuvirroista on kehitetty uusia tuotteita, kuten UPM BioVerno -biodiesel ja UPM ProFi -komposiittimateriaali, joka valmistetaan UPM Raflatacin tarralaminaatin ylijäämämateriaalista ja muovista.