- Materiaalitehokkuuden sopimustoimintaa valmistellaan yhteistyössä niin julkisten toimijoiden kuin elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on ohjaavan lainsäädännön asemesta vapaaehtoinen sopiminen, jossa elinkeinoelämä, julkinen sektori ja muut toimijat panostavat yhdessä materiaalien ja raaka-aineiden fiksuun käyttöön yritysten arvoketjuissa, kertoo johtava asiantuntija Henrik Österlund Motivasta.

Tehokas materiaalitalous parantaa sekä kansantaloutta että yritysten kilpailukykyä, vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia ja turvaa luonnonvarojen riittävyyttä. Materiaalitehokkuus muun muassa säästää yritysten kustannuksia, ja siten kohentaa tulosta; parantaa arvoketjun hallintaa; edistää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja palveluntarjontaa ja varmistaa kiertävien materiaalivirtojen turvallisen ja haitattoman käytön.

Euroissa mitattavaa hyötyä yrityksille

Toiminnan tavoitteena on taloudellisesti mitattavissa oleva lisäarvo yrityksille ja yhteiskunnan tavoitteiden tukeminen. Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tuloksellisuus on jo osoitettu käytännössä Iso-Britanniassa, jossa ruokakauppasektorin Courtauld Commitment -toiminta osoittautui menestykseksi.

Alankomaissa vuodesta 2011 toiminut Green Deal -sopimusmalli yhdistelee niin ikään luovasti kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta. Ranskassa päivittäistavarakaupan yritykset ja valtionhallinto valmistelivat ruokahävikin torjuntaan liittyvän vapaaehtoisen sopimuksen vuonna 2015. Käytännössä työ kohdistuu fyysisiin materiaalivirtoihin siten, että hyödyt ovat mitattavissa euroissa, ympäristöhaittojen vähenemisenä sekä luonnonvarojen säästymisenä.

Sopimustoiminnan valmistelu perustuu tiekarttaan, jonka taustalla on puolestaan kansallinen materiaalitehokkuusohjelma ”Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella”, jossa sopimustoiminnan kokeilemista ehdotettiin. Materiaalitehokkuuden sopimustoiminta on yksi keskeinen työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi. Sopimustoimintaa pohjustetaan kokeiluhankkeilla eri toimialoilla.

www.motiva.fi