https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 16.5.2022

Olli Sippula polttoprosessien päästöjen professoriksi

Polttoprosessien päästöillä on monia haittavaikutuksia ja niiden hallintaan tarvitaan uusia menetelmiä.

proffa

—Palamisprosessit tuottavat ilmansaasteita, joilla on vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön kaikkialla maailmassa, professori Olli Sippula sanoo.

Maailman energiantuotanto pohjautuu edelleen pääasiassa palamisprosesseihin. Näiden prosessien skaalat ulottuvat laidasta laitaan. Pieniä päästölähteitä ovat vaikkapa kotien tulisijat ja pienet työkoneet, suuria taas voimalaitoskattilat ja teollisuuden prosessit.

—Palamisprosessien sääntelyssä on eroja. Esimerkiksi Euroopassa tieliikenteen ja suurien kattiloiden päästöjä säännellään varsin tiukasti, joitakin sektoreita ei juuri ollenkaan.

—Julkisuudessa keskitytään usein tarkastelemaan polttoprosessien aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, mutta myös niiden aerosolihiukkaspäästöillä on merkittäviä vaikutuksia ilmastoon. Lisäksi aerosolihiukkaset vaikuttavat merkittävästi ilman laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteen. Nämä vaikutukset ovat vielä suhteellisen heikosti tunnettuja, Sippula kertoo.

Juuri nyt polttoprosessien tutkijoita kiinnostavat muun muassa poltossa muodostuvat nokihiukkaset, eli musta hiili, joka absorboi auringonvaloa sekä ilmakehässä, että lumen ja jään pinnoilla. Nokihiukkaset ja muut ulkoilman pienhiukkaset ovat myös tunnistettu merkittäväksi terveysriskiksi.

—Haluamme tietää miten paljon mustahiilihiukkasia muodostuu eri prosesseissa ja miten tehokkaasti ne absorboivat auringonvaloa. Mustan hiilen on arvioitu olevan hyvin merkittävä ilmastoa lämmittävä päästökomponentti, erityisesti pohjoisilla alueilla, jossa se muun muassa tummentaa lunta ja jäätä, jotka sulavat näin nopeammin. Toisaalta polttoperäiset hiukkaset voivat myös sirottaa auringonvaloa ja vaikuttaa pilvien muodostumiseen aiheuttaen ilmastoa jäähdyttävän vaikutuksen.

— Mustan hiilen elinikä ilmakehässä on pari viikkoa. Selvitämme päästökertoimien lisäksi erilaisten palamisprosessien tuottamien hiukkasten fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja miten ne muuntuvat ilmakehässä. Ilmakehässä nokihiukkasten optiset ominaisuudet muuttuvat, mikä aiheuttaa epävarmuutta niiden ilmastovaikutusten arvioimiseen. Etsimme myös keinoja mustahiilipäästöjen vähentämiseen muun muassa kehittämällä uudenlaisia hiukkaspäästöjen vähennysmenetelmiä biomassan pienpolttoon.

— Lisäksi selvitämme mitä terveydelle haitallisia yhdisteitä polttoperäiset hiukkaset sisältävät, ja teemme yhteistyötä toksikologian alan tutkijoiden kanssa päästöjen haitallisuuden arvioimiseksi. Tavoitteena on tunnistaa päästökomponentit, jotka aiheuttavat eniten terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Nopeaa ratkaisua energiantuotantoon ei ole olemassa

Ympäristö ja tekniikka ovat aina olleet kantavia teemoja Sippulan uralla.

—Polttoprosessien aiheuttamat vaikutukset ilmastoon ja terveyteen ovat merkittäviä. Ne aiheuttavat maailmanlaajuisesti sairauksia ja lyhentävät elinikää. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, ja niiden myötä myös päästöjä ilmakehään, hän toteaa.

—Länsimaissa on tunnustettu tarve energian ja liikenteen päästöjen vähennyksiin, mutta maailmanlaajuisesti polttaminen vain lisääntyy. Meillä tuskin tulee olemaan nopeaa ratkaisua siirtyä ei-polttamiseen pohjautuvaan energiantuotantoon, joten tarvitsemme uusia puhdistustekniikoita erityisesti pienpolttoon, joka on globaalisti yksi merkittävimmistä hiukkaspäästöjen lähteistä.

— Lainsäädännöllä on tässä tietenkin oma roolinsa. Lainsäädännön asettamat päästörajat luovat markkinoita vähäpäästöisille tekniikoilla ja ohjaavat teollisuutta kehittämään uusia tekniikoita.

Laboratoriossamme tehtävät päästötutkimukset ovat yleisesti pitkiä, laajoja ja kansainvälisiä.

—Aloitimme eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa yhteiset mittauskampanjat jo yli kymmenen vuotta sitten. Korkeatasoisella laboratorioinfrastuktuurilla sekä kansainvälisillä yhteistyöverkostoilla on keskeinen rooli, jotta pystymme toteuttamaan monipuolisia päästötutkimuksia, sanoo Sippula, joka toimii nykyään myös Ilmari-tutkimusyksikön johtajana.

—Erilaisten liikennemuotojen päästöjen konsortiotutkimus jatkuu edelleen. Mittaamme henkilöautojen, raskaiden ajoneuvojen, laivojen ja lentokoneiden moottorien tuottamia ultrapieniä hiukkasia, ja tutkimme niiden terveysvaikutuksia.

— Teollisuuden kanssa selvitämme työperäistä altistumista pakokaasujen hiukkasille sekä tutkimme mm. voimalaitosten päästöjä ja niiden puhdistustekniikoita. Haluamme jatkossakin toimia yhteistyössä yritysten kanssa päästötutkimusten sekä puhdistustekniikoiden ja mittaustekniikoiden kehittämisen osalta.

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.