Onko Suomi jäämässä jälkeen tekoälykilpailussa?
IFS:n tuore raportti paljastaa maiden sijoitukset tekoälyoptimismin suhteen. Suomi sijoittui 12 maan vertailussa vasta yhdeksännelle sijalle. Tekoälytaitoihin investoineet maat sekä organisaatiot, joilla on vahvat kestävän kehityksen suunnitelmat, ovat kaikkein toiveikkaimpia tekoälyn suhteen.
IFS:n on julkaisut tekoälytutkimukseen perustuvan Global AI Optimism League -vertailu. Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui 1 700 johtavaa päättäjää erilaisista teollisuus- ja palvelualan yrityksistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen tekoälyoptimismi on suoraan verrannollinen sen tekoälystrategian kehittyneisyyteen. Huolimatta maailmanlaajuisesta johtoasemastaan tekoälyn saralla, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vastaajat olivat kuitenkin vähiten optimistisia. Koska Suomi sijoittuu vertailussa vasta sijalle 9, viittaa tämä siihen, että Suomi on keskimäärin muita jäljessä tekoälykilpailussa.
Innovatiiviset tuotteet ja palvelut (31 %) sekä tietojen saatavuus (30 %) ovat yleisimmät alueet, joilla päätöksentekijät odottavat tekoälyn tuovan suuria muutoksia. Seuraavaksi eniten odotetaan kustannusten vähentämistä (29 %). Yhdysvallat (32 %) ja Saksa (31 %) olivat ainoat maat, jotka uskovat tekoälyn todennäköisimmin johtavan jatkuvaan liiketoiminnan kasvuun.
Ne valtiot, jotka ovat investoineet voimakkaasti osaamiseen useiden vuosien ajan, suhtautuvat tekoälyyn yleisesti ottaen optimistisemmin. Ranska (49 %), Yhdistyneet arabiemiirikunnat (53 %), Norja (48 %), Australia (46 %), Ruotsi (46 %) ja Japani (45 %) ovat tässä suhteessa kärjessä.
Maat, joilla on heikompi kestävän kehityksen strategia tekoälyn osalta, suhtautuvat vähemmän optimistisesti tekoälyyn. Iso-Britannian (5 %), Kanadan (6 %), Tanskan (6 %) ja Suomen (4 %) vastaajilla oli pienemmällä todennäköisyydellä tekoälyyn liittyvä kestävän kehityksen strategia, ja kaikki kyseiset maat sijoittuivat optimismilistan häntäpäähän.
– Tekoälyyn kohdistuvat suuret odotukset perustuvat usein väärinkäsitykseen siitä, miten sen pitäisi tuottaa arvoa. Todellinen hyöty löytyy teollisesta tekoälystä, jossa data virtaa liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Tämä saavutetaan yhdistämällä jäsenneltyä ja toisiinsa liittyvää tietoa, löytämällä uusia oivalluksia, optimoimalla prosesseja ja yhdistämällä digitaalinen ja fyysinen maailma, IFS:n tuotejohtaja Christian Pedersen toteaa.
Raha ei aina ratkaise
Vaikka isoimpien eli yli 500 miljoonan dollarin liikevaihdon omaavien yritysten voitaisiin kuvitella olevan optimistisempia, sijoittuivat ne tutkimuksessa vasta kolmannelle sijalle.
Tutkimuksen mukaan tämä johtuu suurista eroista strategiassa, valmiudessa ja osaamisessa. Yli 25 % suurista yrityksistä uskoo saavansa tekoälyn hyödyt käyttöönsä vuoden sisällä, kun taas loput isoista yrityksistä odottavat hyötyjä vasta kolmen vuoden kuluessa.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että keskisuuret yritykset (liikevaihto 50–200 miljoonaa USD) ovat vähemmän optimistisia tekoälyn suhteen. Tämä johtuu siitä, että niillä on vähemmän resursseja ja taitoja teknologian hyödyntämiseen, minkä vuoksi yritykset odottavat hyötyjen toteutuvan vasta pidemmän ajan kuluessa.
– Vastaajien vähäinen optimismi saattaa näyttää siltä, että yritykset ovat pettyneitä tekoälyyn suuren hypetyksen jälkeen. Todellisuudessa yritykset erottuvat nyt tekoälyn avulla. Ne, jotka ovat rakentaneet vahvan dataperustan, investoineet osaamiseen ja sisällyttäneet kestävyyden strategiaansa, ovat optimistisia, koska he kokevat hyötyjen materialisoituvan nopeammin. On tärkeää, että johtajat näkevät tekoälyn strategiana eikä vain työkaluna, Pedersen kommentoi tuloksia.
Tutkimusmenetelmä: Censuswide haastatteli 1 709 C-tason johtajaa, jotka työskentelevät valmistus-, televiestintä-, ilmailu- ja puolustus-, palvelu-, rakennus- ja suunnittelualoilla tai energia-aloilla. Haastateltavat edustivat organisaatioita, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 50 miljoonaa dollaria.