Alan Uutiset | 16.5.2018

Oulun alueella on vetovoimaa

Vuosina 2018–2020 on tiedossa työpaikkoja lähes 3000 uudelle ICT-osaajalle. Oulun kauppakamari on vetovastuussa selvityshankkeessa, jossa selvitetään alueen yritysten ICT osaaja- ja osaamistarpeita vuosille 2018 – 2022.

BO

- Tavoitteena on muun muassa selvittää, miten koulutus ja työvoimantarve kohtaavat. Viime joulukuussa alkanut hanke päättyy toukokuun lopussa ja sen loppuraportti julkistetaan kesäkuussa. Jo tässä vaiheessa voidaan julkistaa mielenkiintoisia tuloksia, sanoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

- Tehdyn kyselyn mukaan Oulun seudulla rekrytoitiin vuonna 2017 noin 1100 henkeä ICT-alalle. Kuluvana vuonna määrän arvio on sama. Yritysten näkemysten pohjalta vuosien 2019-2020 kuluessa Oulun seudulla tehdään arviolta yhteensä noin 1800 rekrytointia. 1800 henkilön tarve vastaa noin 12 prosenttia Oulun alueen ICT-yritysten henkilöstöstä, jatkaa Tuovinen.

Rekrytointitarpeesta (1800) noin 60 prosenttia on ohjelmistoalan osaajia ja 20 prosenttia HW-RF-mekaniikka-alan osaajia. Myynti- ja markkinointiosaajien tarve on noin kuusi prosenttia. Projektipäälliköiden tai vastaavien ammattinimikkeiden rekrytointitarve on noin neljä prosenttia.

Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia yrityksistä haluaa työntekijöitä yli kahden vuoden työkokemuksella ja noin 30 prosenttia yrityksistä haluaa rekrytoida vastavalmistuneita. Kyselyn perusteella osaajatarve on lähivuosina jopa kaksin- tai kolminkertainen alalle valmistuviin opiskelijoihin nähden.

- Rekrytointi-, muunto- ja täsmäkoulutukset ovat toimivia työkaluja yrityksille, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavat koulutukset ovat tehokas tapa saattaa yhteen työ ja tekijä, toteaa palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Jos aiemmin tarvittiin koulutusta vastaavaa työtä, niin nyt tarve on työtä vastaavalle koulutukselle.

- ICT-osaajaselvityksen mukaan tarvitaan lisää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä erityisesti osaajatarpeen ja koulutuksen määrien yhteensovittamiseksi. Ratkaisuksi siihen ehdotetaan rullaavaa ennakointia, arvioi Jari P. Tuovinen.

- Teknologiaosaamisen lisäksi tarvitaan teknologiamyynnin ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Pelkästään lisäämällä koulutuspaikkoja tai muuntokoulutusta osaajatarve ei kuitenkaan täyty, vaan sen lisäksi tarvitaan osaajien houkuttelua maailmalta. Meillä on hyvät edellytykset synnyttää Oulun ihme 2.0 huolehtimalla teknologiamyyntiin, palveluvientiin ja kasvuyrityskoulutukseen panostamalla, jatkaa Tuovinen.

Tekemisessä positiivinen perusvire

Julkisuudessa on puhuttu paljon Oulun alueen ICT-alan osaajapulasta, mikä on vienyt keskustelua osittain väärille raiteille. Sekä Tuovinen että BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula näkevät käsillä olevassa tilanteessa positiivisen perusvireen.

- Talous kasvaa, yrityselämä on monipuolistunut ja yritykset tekevät eri markkina-alueille tuotteita ja palveluja, jolloin riskit ovat jakautuneet usealle toimialalle ja maantieteellisesti laajasti, näkee Ala-Mursula.

- Työvoimatarpeen täyttämiseen tarvitaan iso nippu toimenpiteitä. Muuntokoulutukset eri aloilta ovat nopein ratkaisu, rekrytointi ulkomailta ja koulutuspaikkojen lisäys tarvitaan täyttämään pitkän aikavälin tarpeet. Ammattilaisten rekrytoinnissa tarvitaan nopeat viisumien käsittelyajat ja hyvä tuki maahanmuuttajille, jatkaa Ala-Mursula.

Millä tavalla Oulun vetovoimaa voidaan lisätä ICT-alan osaajien keskuudessa nopealla aikataululla?

- Oulun tekemiset tunnetaan ammattipiireissä kansainvälisesti hyvin. Haasteena on saada Oulun tunnettavuus tietoon Suomessa lukioiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Oulussa tehdään todella hienoja tuotteita ja palveluja eri toimialoille ja asuinympäristönä Oulu on yksi parhaista. Turvallisuus, onnellisuus ja ekologinen elämänmuoto ovat mahdollisia Oulussa, korostaa Ala-Mursula.

Oulun kauppakamarin vetämälle hankkeelle on myönnetty 50 prosentin rahoitus Pohjois-Pohjanmaan liiton AIKO-määrärahaa. Loppuosa varoista tulee BusinessOululta sekä yksityisiltä yrityksiltä.

Lähde: BusinessOulu

Lue lisää:   Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumaa on kehitetty yritysten tarpeista lähtien

Uusimmat artikkelit

Neste, ReNew ELP ja Licella aloittavat yhteistyön jätemuovin hyödyntämiseksi raaka-aineena

Uusiutuvan dieselin valmistaja Neste, brittiläinen kemiallisen kierrätyksen yhtiö ReNew ELP ja australialainen teknologiakehittäjä Licella tutkivat yhteisessä kehitysprojektissa erilaisten jätemuovien käyttöpotentiaalia polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien raaka-aineena.

Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista

Kouvolassa sijaitsevan Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu elokuussa aurinkovoimala. Suomen suurimpiin lukeutuva aurinkovoimala  tuottaa sähköä kauppakeskuksessa sijaitsevalle K-Citymarketille. Veturin kauppakeskus tarvitsee kaukolämpöä lämmittämiseen vain kaikkein kovimmilla pakkasilla.

13.8.2018 | Alan Uutiset

Fortum myy käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintansa Naantalissa Turku Energialle

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) keskittää Turun ja Naantalin voimalaitostensa käytön ja kunnossapidon yhdelle palveluntoimittajalle, Turku Energialle. Tällä hetkellä Turun laitoksilla toiminnasta vastaa Turku Energia ja Naantalin laitoksilla Fortum. TSE on Fortumin osaomisteinen yhtiö.

Vesivoimalan uusiminen hyödyttää vesistöä

Savon Voima Oyj on valinnut VEO:n huolehtimaan Vieremällä sijaitsevan Salahmin 1MW:n vesivoimalaitoksen koneistojen kokonaisuusinnasta. Uudistuksessa entiset pienemmät potkuriturpiinit korvataan yhdellä isommalla säädettävällä turpiinilla, jonka avulla vesistön virtaama pystytään pitämään tasaisempana ja voimalan hyötysuhdetta saadaan parannettua.

13.8.2018 | Tutkimus ja koulutus

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.