– Palvelullistuminen ei vaadi ainoastaan uusia palveluideoita, vaan myös uutta osaamista sekä muutoksia yrityksen toiminnassa ja yhteistyösuhteissa, professori Miia Martinsuo TTY:n teollisuustalouden laitokselta sanoo.

Teollisuustalouden laitoksen tutkijat ovat saaneet päätökseen Palveluliiketoiminnan kyvykkyydet –tutkimusprojektin, jonka tulosten avulla palveluliiketoimintaa tavoittelevat yritykset voivat tunnistaa palvelullistumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja vaatimuksia sekä löytää keinoja kehittää palveluita yrityksen omin voimin, mutta myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Tutkimuksen mukaan palvelullistumisen polut ovat mutkikkaita ja ne saattavat johtaa jopa umpikujaan.

– Vaikka palveluliiketoimintaan suuntautuminen on yleistä teollisuusyritysten keskuudessa, palvelullistumisinnostuksen ulkopuolellekin saa jäädä. Palvelut eivät ole strateginen vaihtoehto kaikille yrityksille, tutkijat kertovat.

Ei samoja ohjeita kaikille

Siirtymistä tuotekeskeisestä ajattelusta kohti palvelujen tarjoamista vaikeuttavat tutkimuksen mukaan etenkin johdon sitoutumisen puute, muutoshaluttomuus, tuoteliiketoiminnan kypsymättömyys ja tuoteorientointunut myynti. Uusia palvelumahdollisuuksia ei aina huomata, vaikka niitä olisi eri vaiheissa asiakkaan prosessia ja yhteistyön elinkaarta. Myöskään yhteistyösuhteiden kehittäminen asiakkaiden, toimittajien ja kolmansien osapuolten kanssa ei ole aina suoraviivaista.

Tutkimuksen loppuraporttiin voi tutustua verkossa osoitteessa http://hightech.dimecc.com/results/final-report-futis-future-industrial-services

– Kaikki teollisuusyritykset eivät onnistu palvelullistumis­tavoitteissaan ja vaikka maaliin päästäisiinkin, niin matka voi olla mutkikas ja jokaiselle yritykselle omanlaisensa.

Yhtenäistä palvelullistumisen ohjekirjaa ei voida laatia. Jo palveluliiketoimintaan suuntautuneiden yritysten hyvistä käytännöistä ja oppimiskokemuksista voi kuitenkin olla hyötyä palveluliiketoiminnan alkutaipaleella, tutkimusta johtanut Martinsuo kertoo.

Pilotteja ja kartoitusta

Yritysten tavoitteet ja palvelullistumisen suunta voivat muuttua matkan varrella. Tutkijat pääsivät viisivuotisen tutkimusprojektin aikana seuraamaan, miten palvelullistuminen sujui tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä.

–  Vaikka alkuvaihe on hidas, yrityksissä otettiin lukuisia askeleita kohti palveluorientoituneempaa ja asiakassuuntautuneempaa ajattelutapaa. Ne esimerkiksi toteuttivat palveluiden pilottihankkeita, kartoittivat palvelumahdollisuuksia yhdessä asiakkaiden kanssa sekä selvittivät palveluihin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia kumppaniverkostoissa.

–  Palveluiden tarjoamisen lisäämiseen tähtääminen vaikutti yritysten halukkuuteen ja strategioihin palvelullistumisen suhteen. Tavoitteita ja toimenpiteitä suunnattiin yrityksissä uusille poluille, mutta yhdessä tapauksessa tehtiin myös päätös jättää kokonaan palvelullistumatta, Martinsuo sanoo.

Palveluliiketoiminnan kyvykkyydet -tutkimus toteutettiin osana DIMECCin Tulevaisuuden teolliset palvelut -tutkimusohjelmaa. Yhteistyöyrityksinä tässä TTY:n teollisuustalouden laitoksen tutkimuksessa olivat Ruukki/SSAB (Ruukki Metals ja Ruukki Construction), Cembrit, Stalatube, Konecranes ja Nokian Renkaat.