- Suomen malmien tuotannon pitää osaltaan pystyä vastaamaan kasvuun sekä uusien teknologioiden asettamiin kehitystarpeisiin, Alajoutsijärvi sanoo.

Metallien kierrätysaste on tällä hetkellä vain muutaman prosentin luokkaa. Mahdollisuuksia nähdään myös kaivosjätteiden uudelleen hyödyntämisessä, mikä edellyttää prosessien ja teknologioiden kehittymistä sekä eri alojen toimijoiden yhteistä ponnistusta raaka-aineesta uusien teknologioiden mukaisiksi lopputuotteiksi.

Ilmastonmuutos voi tuoda haasteita kaivostenkin toimintaan, sillä sääolosuhteet muuttuvat. Tällöin myös kaivosten toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Niitä on Alajoutsijärven mukaan opittava ennakoimaan nykyistä paremmin.

- Kun ilmasto lämpenee, katseet kohdistuvat pohjoiseen monella alalla. Kaivostoiminnassa kiinnostus jään alta vapautuvia malmivaroja kohtaan kasvaa, kun myös kuljetusreitit vapautuvat. Arktisen alueen arka luonto ja alueen perinteet ja kulttuuri on kuitenkin otettava huomioon ja löydettävä keinot toimia niin että elintilaa riittää kaikille, Alajoutsijärvi sanoo.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa 24.5. pidettävän Kestävän kaivostoiminnan verkoston tilaisuuden teemana on Energiamurros ja luonnonvarojen kysyntä arktisilla alueilla.

Tiiviimpi yhteistyö lisäisi kilpailukykyä pohjoismaisella kaivosalalla

- Kaivannaisteollisuus on Pohjoismaille elintärkeä elinkeino. Globaalia kehitystä ajatellen pohjoismainen kaivostoimintamalli on keskeinen vastuullisuuden esimerkki, sanoo Business Swedenin Senior Project Manager Elina Rantanen.

Suomen ja Ruotsin osaamisalueet ja mahdollisuudet kaivosalalla täydentävät toisiaan. Silti kommunikaation lisäämisessä on edelleen parantamisen varaa.

- Pohjoismaisen kilpailukyvyn säilyttäminen kaivosalalla edellyttää yhteistyön lisäämistä. Meillä on valtavat mahdollisuudet niin luonnonvaroissa kuin ihmispääomassa. Kun lisäämme rajat ylittävää innovaatiotyötä, T&K -satsauksia sekä yhteistyötä, uusien ratkaisujen syntymistä voidaan nopeuttaa, sanoo Rantanen.

Pienet valtiot voivat tarjota toisilleen lähimarkkinat, osaamista, kumppanuuksia ja asiakkaita. Yhteistyötä tekemällä pohjoismainen T&K-osaaminen ja valmistus voidaan helpommin säilyttää Ruotsissa ja Suomessa.

- Houkuttelevalla klusteriosaamisella voidaan edistää kaivosteknologian ja -osaamisen vientiä. Mining 4.0 -seminaari on avaus yhteistyön mahdollisuuksille, Rantanen sanoo.

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman Mining 4.0 -seminaari pidetään torstaina 24.5. Se hahmottelee kaivostoiminnan tulevaisuutta, jonka olennaisina tekijöinä nähdään digitaalisuus, sähköistäminen, automaatio ja vastuullisuuden kysymykset.

Parviäly kiihdyttää kehitystä liiketoimintaekosysteemissä

- Tulevaisuuden arvoketjuja ja -polkuja määriteltäessä organisaation rajat eivät voi rajoittaa tekemistä. On aidosti uskallettava nähdä itsensä osana ekosysteemiä, toteaa Qentinelin järjestelmäkonsultti Aino-Maija Vaskelainen.

Liiketoimintaekosysteemissä lähtökohtia ovat jatkuva kehittäminen ja erikoistuneen osaamisen yhteinen hyödyntäminen parviälyn periaatteella. Sitä kuvaavat yhteiset tavoitteet ja yhteinen hyöty. Ekosysteemiajattelu ja parviäly muuttavat yritysten toimintakulttuureita ja edellyttävät niiltä uudenlaista avoimuutta ja luottamusta.

- Parviäly auttaa selviytymään globaalissa kilpailussa. Parviälyssä yksilöiden tai yksiköiden välisestä paikallisesta vuorovaikutuksesta muodostuu älykkäitä käyttäytymismalleja ja toiminnan edistämiseksi tarvittavaa ymmärrystä. Ekosysteemiajattelu tarjoaa eväitä kasvattaa kilpailuetua. Ekosysteemin tuoma asiakaskokemus on enemmän kuin yhden toimijan yksittäinen panos. Toimivia ekosysteemejä on myös äärimmäisen vaikea kopioida, Vaskelainen kertoo.

Vaskelainen puhuu Digitalisaatio ja järjestelmät -seminaarissa 24.5. toiminnanohjauksen haasteista ja mahdollisuuksista. Esillä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa Siemensin ja Oulun yliopiston edustajilta.

Pohjoisen alueen yritykset kohtaavat Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma 23.–24.5. Oulussa nostaa esille teollisuuden kysymykset erityisesti pohjoisen alueen näkökulmasta. Pohjoinen Teollisuus -kongressi ja useat seminaarit tarjoavat kattauksen ajankohtaista ja asiantuntevaa tietoa muun muassa digitalisaatiosta, logistiikasta ja liikenteestä, työturvallisuudesta sekä metalli- ja kaivosalalta. Pohjois-Suomen suurhankkeisiin ja niiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin voi tutustua suurhankeinfossa.

Uutuudet ja innovaatiot esitellään messualueella yli 300 näytteilleasettajan osastoilla. Messualueen ohjelmalavat tarjoavat asiantuntija ja yrityspuheenvuoroja läpi messupäivien.

Suurtapahtuman ohjelma löytyy kokonaisuudessaan verkkosivuilta: www.pohjoinenteollisuus.fi