Pula digiosaajista muuttaa johtamisen pelisääntöjä
Deloitten vuosittaisen Global Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan organisaatioiden nykyinen osaaminen ei vastaa digitalisaation vaatimuksiin. Kaikkien toimialojen uskotaan muuttuvan radikaalisti teknologisen kehityksen myötä, mutta suuri osa johtajista kokee, että organisaatiosta puuttuu osaaminen ja toimintamallit, joilla nopeisiin kilpailuympäristön muutoksiin voidaan sopeutua.
- Yritykset kamppailevat säilyttääkseen kilpailukykynsä maailmassa, jossa teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot muokkaavat toimintaympäristöä ja asiakkaiden odotuksia jatkuvasti. Tämä muuttaa johtamisen pelisääntöjä oppimisessa, organisoitumisessa ja jopa siinä, miten työ ylipäätään jatkossa määritellään, toteaa Suomen Deloitten Human Capital -alueen johtaja Eva Tuominen.
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan modernin henkilöstöjohtamisen kuusi uusinta trendiä ovat:
-
Avoin tiimi- ja projektipohjainen organisaatio. Hierarkkisia organisaatiomalleja korvataan ketterillä ja verkostoituneilla tiimeillä. Organisaation kehittäminen on edelleen tärkeintä: sekä globaalisti että Suomessa vastaajista 88 prosenttia piti tätä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
-
Osaajien löytäminen ja kehittäminen uusin keinoin osaajapulan kasvaessa . Työnantajabrändiin sekä rekrytointitapoihin ja -kokemukseen panostetaan yhä enemmän. Suomalaisten vastaajien mielestä (86 prosenttia) uusien osaajien löytäminen on tänä vuonna toiseksi tärkein aihe. Muutos on iso, sillä viime vuonna aihe ei mahtunut 10 tärkeimmän trendin joukkoon.
-
Työntekijäkokemuksen kehittäminen. Organisaatiot globaalisti ovat huomanneet linkin työntekijä- ja asiakaskokemuksen sekä laadun ja innovaatiokyvyn välillä. Suomalaisista vastaajista vain kuusi prosenttia hyödyntää työntekijäkokemustaan laajasti huippuosaajien houkuttelemisessa. Globaalisti näin tekee joka neljäs ja muissa Pohjoismaissa 12 prosenttia vastaajista. Työntekijäkokemuksen kehittäminen on globaalisti neljänneksi tärkein trendi, ja Suomessa aihe nousi huimasti seitsemänneltä sijalta kolmanneksi.
-
Kokonaisvaltainen henkilöstön johtaminen . Trendi pitää sisällään työvoiman joustavan käytön ja joukkoistamisen, eli monipuoliset tavat hyödyntää sekä omia että ulkopuolisia osaajaresursseja. Pohjoismaisista vastaajista 33 prosenttia totesi, ettei heidän organisaatiossaan käytetä joukkoistamista lainkaan ja 30 prosenttia ei ole varma mitä ilmiö tarkoittaa. Vain yksi prosentti pohjoismaalaisista vastaajista kertoi aktiivisesti organisaatiossaan hyödynnettävän joukkoistamista osaamisen lähteenä, vastaavan luvun ollessa kuusi prosenttia globaalisti.
-
Dataan perustuva henkilöstöjohtaminen . Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on keskitytty erityisesti työvuorosuunnittelua ja työvoimankäyttöä tukevaan analytiikkaan, kun muualla maailmassa tehdään enemmän osaamisen johtamiseen ja rekrytointiin liittyvää analytiikkaa. Suomalaisista vastaajaorganisaatioista kuitenkin vain 24 prosenttia arvioi ymmärtävänsä hyvin tai erittäin hyvin henkilöstöanalytiikkaa, kun globaalisti vastaava luku on 31 prosenttia.
- Robotiikka ja tekoäly ihmistyön jatkeena ja korvaajana . Suomalaisista vastaajista 93 prosenttia on aloittanut jossain määrin robotiikan ja tekoälyn käytön, kun globaalisti vastaava luku on vain 75 prosenttia. Suomalaisista yksikään vastaaja ei kuitenkaan arvioinut laajamittaisen käytön olevan todellisuutta 3-5 vuoden päästä, kun globaalisti vastaava luku oli 11 prosenttia.
- Tulokset kuvastavat henkilöstöjohtamisen yhä kiihtyvää muutosta. Painopiste siirtyy kustannustehokkuutta korostavasta palvelutuotannosta kohti työntekijäkokemuksen vipuvaikutusta hyödyntävää asiakaskokemuksen johtamista, pohtii Deloitten Organization Transformation & Talent -palveluista vastaava Kirsi Kemi.
