Alan Uutiset | 25.11.2019

Rakennuslehti: Helsinki haluaa muuttaa kunnossapitolakia sujuvoittaakseen katutöitä

Helsinki haluaa saada kunnossapitolain muutosten kautta lisää valtuuksia puuttua kaupunkilaisia piinaaviin katutöihin. ”Sama kadunpätkä voidaan avata uudestaan ja uudestaan eikä kaupunki voi sitä estää”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo Rakennuslehti.fi -verkkosivuston haastattelussa.

katutyöt

Katutöitä Mechelininkadulla syksyllä 2017. Kuva: Aki Rask

Artikkelin mukaan ongelmat kärjistyvät Helsingin kantakaupungissa.

- Laki sallii kenen tahansa aloittaa milloin tahansa katutyöt ja aiheuttaa häiriöitä muille ilman että kaupungilla on mitään mahdollisuuksia estää tätä, kertoo Vapaavuori artikkelin haastattelussa.

Helsinki myöntää vuosittain noin 3 000 kaivulupaa. Kaupungilla ei ole pakkokeinoja aikatauluttaa yritysten hankkeita tai asettaa niille ehtoja. Maksutkin ovat maltillisia eivätkä ne kannusta minimoimaan häiriöalueen kokoa tai rakentamisaikaa.

Kaupunki ei nykyisin voi määrätä, että jollekin alueelle saisi mennä työskentelemään vain tiettynä aikana. Toiveena on ollut, että toimijat keskustelisivat ensin keskenään ja työt aloitettaisiin näiden keskustelujen jälkeen vaikka vasta puolen vuoden päästä eikä heti luvan saannin jälkeen.

Lakiin muutoksia

Vapaavuori vaatii valtiolta Helsingille parempia mahdollisuutta koordinoida katutöitä niin, että haitat voidaan minimoida. Siksi hän esittää ympäristöministeriölle muutettavaksi vuodelta 1978 olevaa kunnossapitolakia. Tämä esitys tulee tammikuussa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Vapaavuori toivoo pikaista lakiuudistusta, sillä Helsingillä ei ole aikaa odottaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Helsingissä katutöiden määrä kasvaa koko ajan, sillä kantakaupungin yli satavuotias kunnallistekniikka on peruskorjausiässä.

Vapaavuoren mielestä mallia voisi ottaa Tukholmasta, jossa katuhanke kuulutetaan riittävän ajoissa etukäteen operaattoreille, jotka ajoittavat sitten omat työnsä katutyön yhteyteen.

Tukholman malli ei ole Rakennuslehden saamien tietojen mukaan kuitenkaan toiminut ihan sellaisenaan.

Artikkeli muistuttaa, että pitkissä rauhoitusajoissa on se ongelma, että kaupunki ei voi vuosia etukäteen tietää esimerkiksi yksittäisen kiinteistön kaukolämmön tarvetta. Esimerkiksi Helenillä 80 prosenttia töistä on asiakkailta tulevia tilauksia. Jos asiakas haluaa Mannerheimintielle kaukokylmää, mikä olisi peruste olla antamatta kaivuulupaa? Asiakastarve voi ajaa kaupungin omien suunnitelmien edelle.

Tilannekuva selväksi ja reaaliaikaiseksi

Vapaavuori käynnisti vuosi sitten toimenpideohjelman, joilla katutöitä voisi jouduttaa ja häiriöitä pienentää. Yksi osa sitä on Aalto-yliopiston professori Olli Seppäsen vetämä tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on lyhentää urakoiden kestoa ja lieventää haittoja.

Tammikuussa julkistettava esitys sisältää Rakennuslehden mukaan paljon muussa rakentamisessa jo käytössä olevia toimenpiteitä, kuten yhteistoiminnallista työnsuunnittelua, reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista ja urakoitsijoiden valintaa muulla kuin kokonaishinnalla. Pohdittavana on myös yhteinen kehitysvaihe ennen rakentamista, mutta kevyemmin tehtynä kuin allianssiurakoissa.

Isoin uudistus on reaaliaikaisen tilannekuvan saaminen. Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta pitää tärkeänä, että jokaisen yksittäisen työmaan ja samalla kaupungin kaikkien katutyömaiden tilannekuva on selvillä. Kiivaimpana rakentamisaikana tehdään samaan aikaan satoja kaivutöitä. Silloin töiden edistyminen ei voi olla kiinni esimerkiksi hitsareiden saatavuudessa.

Tilannekuvaa voidaan käyttää myös työ- ja menekkimäärien seuraamiseen.

Isoimpana haasteena sujuville katutöille Paavilainen pitää sitä, että 1800-luvun karttamerkinnöistä ei selviä kuin suuntaa antavasti, missä putket kulkevat. Vielä 2000-luvulla katuja on kaivettu pätkittäin auki ilman, että on dokumentoitu, mitä on tehty ja missä putket ja kaapelit kulkevat.

Osin kyse on Paavilaisen mukaan siitäkin, että ei osata yhdistää riittävästi eri toimijoiden tuottamaa tietoa. Kyse on myös operaattoreiden halussa viedä tietoa yhteiselle alustalle.

Arikkelin mukaan Helsinki selvittää myös keinoja lähtö- ja olosuhdetietojen saannin parantamiseksi.

- Tavoitteena on löytää menetelmiä joilla saadaan putket ja kaapelit nykyistä paremmin näkyviin. Nykyisten digitaalisten työkalujen ongelmana on se, että ne tunnistavat vain päällimmäisen putken, mutta ei sen alla olevia.

Uuden toimintamallin pilottihankkeita ensi kesänä

Uuden toimintamallin pilotointia on tarkoitus tehdä ensi kesänä eri kokoisissa hankkeissa. Paavilainen pitää hyvänä asiana sitä, että Helen, HSY ja teleoperaattorit ovat kiinnostuneet mallin kehittämistyötä.

Tekemisen vaihtoehtoja on Paavilaisen mukaan useita. Yksi on se, että katu suljetaan muutamaksi kuukaudeksi ja tehdään isoin resurssein jopa tahtituotannon keinoin valmiiksi. 

Tärkeää on myös viestintä eli kerrotaan kiinteistöissä toimijoille, kuten kauppiaille, mitä katutyö vaikuttaa heihin ja miten sen voi ottaa omassa toiminnassaan huomioon.

Paavilaisen mukaan katutöiden sujuvuutta voisi lisätä korottamalla katutyötaksoja toimintaa ohjaaviksi.

- Nyt maksu ei juuri nouse, vaikka kaivualue kasvaisi. 60-120 neliön alueesta maksu on 97,50 euroa päivältä ja yli 120 neliön alueesta 120 euroa. Kaupungin omissa töissä maksua ei peritä ollenkaan. Näistä syistä katualuetta varataan kaivutöihin turhan paljon ja liian pitkäksi aikaa, artikkeli kirjoittaa.

Kaupunki varautuu kasvuun 

Helsinki varautuu kaupungin kasvuun rakentamalla koko ajan uutta infrastruktuuria; katuja ja kunnallistekniikkaa. Samaan aikaan vanhaa infraa on uusittava. Eri puolilla Helsinkiä nähdään tulevinakin vuosina runsaasti katutöitä ja niillä on isot vaikutukset kaupunkilaisten arkeen.

Helsingin kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin puolet on uudisrakentamista uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Muualle kaupunkiin rakennetaan uusia katuja noin 20 miljoonalla. Vanhojen katujen peruskorjauksen osuus on noin 42-49 miljoonaa.

Yksin kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin 100 ja eri rakentamisvaiheissa noin 200-300 katuhanketta. Lisäksi kantakaupungissa tehdään vuosittain kahdesta viiteen merkittävää katujen peruskorjaushanketta. Tänä vuonna tällaisia ovat Hämeentie ja Erottaja.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan  Rakennuslehti.fi

Uusimmat artikkelit

3.6.2020 | Alan Uutiset

BASF rakentaa akkujen arvoketjua Harjavallasta Saksaan

Maailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva saksalainen BASF rakentaa Suomen ja Saksan kautta EU:n komission tavoitteiden mukaista akkutuotannon kestävää kehitystä. Harjavallan ja Schwarzheiden laitokset tuottavat yhdessä akkumateriaalia 400 000 sähköauton tarpeisiin. Suomeen tulee yli sata uutta työpaikkaa.

Koronavirusta Helsingin ja Turun jätevesissä, mutta ei muissa viikkoseurantakohteissa

Helsingin ja Turun jätevesistä on löytynyt koronavirusta, selviää THL:n jätevesitutkimuksesta. Sen sijaan Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa kerätyistä näytteistä ei ole löytynyt viitteitä viruksesta. 

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.