Alan Uutiset | 25.11.2019

Rakennuslehti: Helsinki haluaa muuttaa kunnossapitolakia sujuvoittaakseen katutöitä

Helsinki haluaa saada kunnossapitolain muutosten kautta lisää valtuuksia puuttua kaupunkilaisia piinaaviin katutöihin. ”Sama kadunpätkä voidaan avata uudestaan ja uudestaan eikä kaupunki voi sitä estää”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo Rakennuslehti.fi -verkkosivuston haastattelussa.

katutyöt

Katutöitä Mechelininkadulla syksyllä 2017. Kuva: Aki Rask

Artikkelin mukaan ongelmat kärjistyvät Helsingin kantakaupungissa.

- Laki sallii kenen tahansa aloittaa milloin tahansa katutyöt ja aiheuttaa häiriöitä muille ilman että kaupungilla on mitään mahdollisuuksia estää tätä, kertoo Vapaavuori artikkelin haastattelussa.

Helsinki myöntää vuosittain noin 3 000 kaivulupaa. Kaupungilla ei ole pakkokeinoja aikatauluttaa yritysten hankkeita tai asettaa niille ehtoja. Maksutkin ovat maltillisia eivätkä ne kannusta minimoimaan häiriöalueen kokoa tai rakentamisaikaa.

Kaupunki ei nykyisin voi määrätä, että jollekin alueelle saisi mennä työskentelemään vain tiettynä aikana. Toiveena on ollut, että toimijat keskustelisivat ensin keskenään ja työt aloitettaisiin näiden keskustelujen jälkeen vaikka vasta puolen vuoden päästä eikä heti luvan saannin jälkeen.

Lakiin muutoksia

Vapaavuori vaatii valtiolta Helsingille parempia mahdollisuutta koordinoida katutöitä niin, että haitat voidaan minimoida. Siksi hän esittää ympäristöministeriölle muutettavaksi vuodelta 1978 olevaa kunnossapitolakia. Tämä esitys tulee tammikuussa kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Vapaavuori toivoo pikaista lakiuudistusta, sillä Helsingillä ei ole aikaa odottaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Helsingissä katutöiden määrä kasvaa koko ajan, sillä kantakaupungin yli satavuotias kunnallistekniikka on peruskorjausiässä.

Vapaavuoren mielestä mallia voisi ottaa Tukholmasta, jossa katuhanke kuulutetaan riittävän ajoissa etukäteen operaattoreille, jotka ajoittavat sitten omat työnsä katutyön yhteyteen.

Tukholman malli ei ole Rakennuslehden saamien tietojen mukaan kuitenkaan toiminut ihan sellaisenaan.

Artikkeli muistuttaa, että pitkissä rauhoitusajoissa on se ongelma, että kaupunki ei voi vuosia etukäteen tietää esimerkiksi yksittäisen kiinteistön kaukolämmön tarvetta. Esimerkiksi Helenillä 80 prosenttia töistä on asiakkailta tulevia tilauksia. Jos asiakas haluaa Mannerheimintielle kaukokylmää, mikä olisi peruste olla antamatta kaivuulupaa? Asiakastarve voi ajaa kaupungin omien suunnitelmien edelle.

Tilannekuva selväksi ja reaaliaikaiseksi

Vapaavuori käynnisti vuosi sitten toimenpideohjelman, joilla katutöitä voisi jouduttaa ja häiriöitä pienentää. Yksi osa sitä on Aalto-yliopiston professori Olli Seppäsen vetämä tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on lyhentää urakoiden kestoa ja lieventää haittoja.

Tammikuussa julkistettava esitys sisältää Rakennuslehden mukaan paljon muussa rakentamisessa jo käytössä olevia toimenpiteitä, kuten yhteistoiminnallista työnsuunnittelua, reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamista ja urakoitsijoiden valintaa muulla kuin kokonaishinnalla. Pohdittavana on myös yhteinen kehitysvaihe ennen rakentamista, mutta kevyemmin tehtynä kuin allianssiurakoissa.

Isoin uudistus on reaaliaikaisen tilannekuvan saaminen. Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta pitää tärkeänä, että jokaisen yksittäisen työmaan ja samalla kaupungin kaikkien katutyömaiden tilannekuva on selvillä. Kiivaimpana rakentamisaikana tehdään samaan aikaan satoja kaivutöitä. Silloin töiden edistyminen ei voi olla kiinni esimerkiksi hitsareiden saatavuudessa.

Tilannekuvaa voidaan käyttää myös työ- ja menekkimäärien seuraamiseen.

Isoimpana haasteena sujuville katutöille Paavilainen pitää sitä, että 1800-luvun karttamerkinnöistä ei selviä kuin suuntaa antavasti, missä putket kulkevat. Vielä 2000-luvulla katuja on kaivettu pätkittäin auki ilman, että on dokumentoitu, mitä on tehty ja missä putket ja kaapelit kulkevat.

Osin kyse on Paavilaisen mukaan siitäkin, että ei osata yhdistää riittävästi eri toimijoiden tuottamaa tietoa. Kyse on myös operaattoreiden halussa viedä tietoa yhteiselle alustalle.

Arikkelin mukaan Helsinki selvittää myös keinoja lähtö- ja olosuhdetietojen saannin parantamiseksi.

- Tavoitteena on löytää menetelmiä joilla saadaan putket ja kaapelit nykyistä paremmin näkyviin. Nykyisten digitaalisten työkalujen ongelmana on se, että ne tunnistavat vain päällimmäisen putken, mutta ei sen alla olevia.

Uuden toimintamallin pilottihankkeita ensi kesänä

Uuden toimintamallin pilotointia on tarkoitus tehdä ensi kesänä eri kokoisissa hankkeissa. Paavilainen pitää hyvänä asiana sitä, että Helen, HSY ja teleoperaattorit ovat kiinnostuneet mallin kehittämistyötä.

Tekemisen vaihtoehtoja on Paavilaisen mukaan useita. Yksi on se, että katu suljetaan muutamaksi kuukaudeksi ja tehdään isoin resurssein jopa tahtituotannon keinoin valmiiksi. 

Tärkeää on myös viestintä eli kerrotaan kiinteistöissä toimijoille, kuten kauppiaille, mitä katutyö vaikuttaa heihin ja miten sen voi ottaa omassa toiminnassaan huomioon.

Paavilaisen mukaan katutöiden sujuvuutta voisi lisätä korottamalla katutyötaksoja toimintaa ohjaaviksi.

- Nyt maksu ei juuri nouse, vaikka kaivualue kasvaisi. 60-120 neliön alueesta maksu on 97,50 euroa päivältä ja yli 120 neliön alueesta 120 euroa. Kaupungin omissa töissä maksua ei peritä ollenkaan. Näistä syistä katualuetta varataan kaivutöihin turhan paljon ja liian pitkäksi aikaa, artikkeli kirjoittaa.

Kaupunki varautuu kasvuun 

Helsinki varautuu kaupungin kasvuun rakentamalla koko ajan uutta infrastruktuuria; katuja ja kunnallistekniikkaa. Samaan aikaan vanhaa infraa on uusittava. Eri puolilla Helsinkiä nähdään tulevinakin vuosina runsaasti katutöitä ja niillä on isot vaikutukset kaupunkilaisten arkeen.

Helsingin kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin puolet on uudisrakentamista uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Muualle kaupunkiin rakennetaan uusia katuja noin 20 miljoonalla. Vanhojen katujen peruskorjauksen osuus on noin 42-49 miljoonaa.

Yksin kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin 100 ja eri rakentamisvaiheissa noin 200-300 katuhanketta. Lisäksi kantakaupungissa tehdään vuosittain kahdesta viiteen merkittävää katujen peruskorjaushanketta. Tänä vuonna tällaisia ovat Hämeentie ja Erottaja.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan  Rakennuslehti.fi

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.