Alan Uutiset | 19.6.2019

Romutuspalkkiokampanja vähensi suomalaisen autokannan päästöjä

Viime vuoden tammi-elokuussa toteutetussa romutuspalkkiokampanjassa kierrätettiin noin 6 700 keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa. Elinkaarensa päässä olleet autot korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla. Kampanja täytti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreen selvityksen mukaan hyvin sille asetetut tavoitteet.

liikenne_verkko

Lähde: THL

Romutuspalkkiolla romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km. Palkkiolla hankittujen uusien autojen päästöt olivat keskimäärin 100 g/km eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.

Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa käytössä, sillä niillä oli edellisvuonna ajettu keskimäärin 13 830 kilometriä, kertoo Autoalan tiedotuskeskus lehdistötiedotteessa.

Ajosuorite oli lähes sama kuin henkilöautoilla Suomessa keskimäärin ajettava vuosisuorite. Kierrätettyjen autojen ajokilometrien perusteella romutuspalkkio vähensi hiilidioksidipäästöjä arviolta 6 500 tonnilla vuodessa. Tämä vastaa yli 12 000 keskivertosuomalaisen autolla kulkemien työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä, Autoalan tiedotuskeskus lisää. 

Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta, kun kaikkien viime vuonna romutettujen autojen keski-ikä oli 20,6 vuotta.

- Alempi keski-ikä kertoo osaltaan siitä, että palkkion turvin romutettuja autoja ei todennäköisesti ilman palkkiota olisi vielä kierrätetty.

Lähes 14 000 kilometrin vuosisuorite yli 17-vuotiailla autoilla kertoo osaltaan Suomen autokannan korkeasta keski-iästä ja autojen poikkeuksellisen pitkästä elinkaaresta.

- Romutuspalkkio olisikin tärkeää toistaa muutaman vuoden välein, sillä sen avulla autokantaan saadaan aiempaa vähäpäästöisempiä autoja.

Romutuspalkkiolla hankittiin pääosin edullisia pienikokoisia autoja

Romutuspalkkio kiinnosti vanhan auton omistajia suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa uusia autoja ostetaan verrattain vähän. Romutuspalkkiolla hankitut autot olivat vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilun tapaan selvästi edullisempia ja pienikokoisempia autoja kuin keskimääräiset uutena hankitut autot. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen keskimääräinen verotusarvo oli alle 19 000 euroa, kun keskimääräisen uuden auton verotusarvo viime vuonna oli noin 33 400 euroa.

Romutuspalkkiolla hankittujen autojen jakauma osoittaa selvästi, että romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat merkittävästi tyypillisistä uuden auton ostajista. Seurantatutkimuksen tulosten mukaan romutuspalkkion hyödyntäneet olivat muun muassa pienempituloisia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskimäärin.

Romutuspalkkio on valtiolle kannattava autokantaa uudistava toimenpide

Romutuspalkkio toi valtiolle merkittävästi uusia verotuloja. Romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä arvioi, että ei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa. Vuoden 2018 kampanjassa ei toteutettu vastaavaa kyselytutkimusta. Vastaava osuus on todennäköisesti ollut viime vuoden kampanjassa tätäkin suurempi, sillä vanhaa autoa ei ollut mahdollista hankkia vain romutuspalkkion saamista varten - laki edellytti, että palkkion saaja on omistanut kierrätettävän autonsa vähintään vuoden ajan.

Uusimmat artikkelit

12.7.2019 | Tutkimus ja koulutus

Pula digialan osaajista maksaa yrityksille satoja miljardeja

Eurooppalaisten yksityisomisteisten yritysten kasvun suurin haaste on kasvava osaajapula sekä tarve tarttua rohkeammin digitaaliseen transformaatioon.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

3D-tulostuksesta uusia mahdollisuuksia sähköverkon kunnossapidon varaosatarpeisiin

Sähköverkkojen järjestelmällisen uudistamisen rinnalla sähköverkkoyhtiöt pitävät huolta verkkojen kunnossapidosta. Uudistusinvestoinnit vievät vuosia, joten olemassa olevien sähköverkkojen kunnossapidolla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi.

Euroopan kiihtyvä energiapeli näkyy ja tuntuu Itämerellä

Itämeren allas nousee yhä kirkkaammin Euroopan energiapolitiikan parrasvaloihin, ja juuri sopivasti Suomen EU:n puheenjohtajakaudella. Kaikilla yhdeksällä rantavaltiolla on käynnissä omat ja eri kehitysvaiheissa olevat suuret energiahankkeensa. Itämeren energiapaletti vaihtelee maiden sähköverkkoja yhdistävistä merikaapeleista kaasuputkiin ja tuulivoiman tuotantoon.

3.7.2019 | Alan Uutiset

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Uudessa lannoitevalmisteasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat erilliskerätyn biojätteen ja muiden jätepohjaisten aineiden muuntamista raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Asetus tulee voimaan 14.7.2019 ja sitä sovelletaan 16.7.2022 alkaen.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.