Alan Uutiset | 19.6.2019

Romutuspalkkiokampanja vähensi suomalaisen autokannan päästöjä

Viime vuoden tammi-elokuussa toteutetussa romutuspalkkiokampanjassa kierrätettiin noin 6 700 keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa. Elinkaarensa päässä olleet autot korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla. Kampanja täytti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreen selvityksen mukaan hyvin sille asetetut tavoitteet.

liikenne_verkko

Lähde: THL

Romutuspalkkiolla romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km. Palkkiolla hankittujen uusien autojen päästöt olivat keskimäärin 100 g/km eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.

Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa käytössä, sillä niillä oli edellisvuonna ajettu keskimäärin 13 830 kilometriä, kertoo Autoalan tiedotuskeskus lehdistötiedotteessa.

Ajosuorite oli lähes sama kuin henkilöautoilla Suomessa keskimäärin ajettava vuosisuorite. Kierrätettyjen autojen ajokilometrien perusteella romutuspalkkio vähensi hiilidioksidipäästöjä arviolta 6 500 tonnilla vuodessa. Tämä vastaa yli 12 000 keskivertosuomalaisen autolla kulkemien työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä, Autoalan tiedotuskeskus lisää. 

Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta, kun kaikkien viime vuonna romutettujen autojen keski-ikä oli 20,6 vuotta.

- Alempi keski-ikä kertoo osaltaan siitä, että palkkion turvin romutettuja autoja ei todennäköisesti ilman palkkiota olisi vielä kierrätetty.

Lähes 14 000 kilometrin vuosisuorite yli 17-vuotiailla autoilla kertoo osaltaan Suomen autokannan korkeasta keski-iästä ja autojen poikkeuksellisen pitkästä elinkaaresta.

- Romutuspalkkio olisikin tärkeää toistaa muutaman vuoden välein, sillä sen avulla autokantaan saadaan aiempaa vähäpäästöisempiä autoja.

Romutuspalkkiolla hankittiin pääosin edullisia pienikokoisia autoja

Romutuspalkkio kiinnosti vanhan auton omistajia suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa uusia autoja ostetaan verrattain vähän. Romutuspalkkiolla hankitut autot olivat vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilun tapaan selvästi edullisempia ja pienikokoisempia autoja kuin keskimääräiset uutena hankitut autot. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen keskimääräinen verotusarvo oli alle 19 000 euroa, kun keskimääräisen uuden auton verotusarvo viime vuonna oli noin 33 400 euroa.

Romutuspalkkiolla hankittujen autojen jakauma osoittaa selvästi, että romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat merkittävästi tyypillisistä uuden auton ostajista. Seurantatutkimuksen tulosten mukaan romutuspalkkion hyödyntäneet olivat muun muassa pienempituloisia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskimäärin.

Romutuspalkkio on valtiolle kannattava autokantaa uudistava toimenpide

Romutuspalkkio toi valtiolle merkittävästi uusia verotuloja. Romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä arvioi, että ei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa. Vuoden 2018 kampanjassa ei toteutettu vastaavaa kyselytutkimusta. Vastaava osuus on todennäköisesti ollut viime vuoden kampanjassa tätäkin suurempi, sillä vanhaa autoa ei ollut mahdollista hankkia vain romutuspalkkion saamista varten - laki edellytti, että palkkion saaja on omistanut kierrätettävän autonsa vähintään vuoden ajan.

Uusimmat artikkelit

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Selvitys: Tiedon kulkua parannettava, jotta vaaralliset aineet eivät palaa uusiin tuotteisiin

Juuri päättyneessä SIRKKU-hankkeessa havaittiin, että vaarallisten aineiden osalta tiedon kulkua kiertotaloudessa on syytä parantaa ja kehittää teknologioita, jotta nämä aineet eivät palaa kiertoon uusissa tuotteissa.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

7.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

Destia ja Metropolia syventävät yhteistyötään infra-alan tukemiseksi

Infra- ja rakennuslan yhtiö Destia Oy ja Metropolia ovat solmineet työelämäyhteistyösopimuksen 1.10.2019. Tavoitteena on lisätä infra-alan kiinnostavuutta vahvistamalla Destian työnantajamielikuvaa erilaisia harjoittelu- ja yhteistyömahdollisuuksia tarjoamalla sekä tukea Destian toiminnan kehittämistä opinnäytetöiden, innovaatioprojektien ja hankeyhteistyön keinoin.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.