https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 28.6.2019

SEA20-verkosto: Satamakaupungit ovat johtavassa asemassa puhtaamman tulevaisuuden rakentamisessa

Torstaina 27. kesäkuuta 2019 poliittisia ja meriteollisuuden johtajia kokoontui Helsingin Kalastajatorpalle keskustelemaan ensimmäisen SEA20-huippukokouksen merkeissä.

sea

Kuva: Wärtsilä

SEA20 on voittoa tavoittelematon verkosto, joka tuo yhteen maailman merkittävimmät satamakaupungit suunnittelemaan urbaanin asumisen tulevaisuutta ja merenkulun vaikutusta siihen. Tapaamiseen osallistuivat muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola, Washingtonin osavaltion Maritime Director Joshua Berger sekä vieraita Kiinasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista.

Tapaamisessa pyrittiin löytämään ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa voitaisiin rakentaa globaalisti tehokasta, ekologisesti toimivaa ja digitaalisesti kytköksissä olevaa merenkulkua. YK:n arvion mukaan 68 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Tämä muutos luo paineita kaupunkien infrastruktuurin kehittämiselle sekä merenkululle. Rahtia ja ihmisiä on selkeästi kustannustehokkainta kuljettaa meriteitse, mutta samanaikaisesti meriteollisuudelle on syntynyt suuri paine siirtyä aikaisempaa vihreämpiin ja kestävämpiin toimintamalleihin.

- International Maritime Organizationin (IMO) mukaan, jopa 90 prosenttia kulutushyödykkeistä liikkuu meriteitse. Se tarkoittaa sitä, että globalisaatio, urbanisaatio ja meriteollisuuden logistiikan kehittäminen kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Työskennellessämme useissa pilottiprojekteissa, jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuviin polttoaineisiin ja meriteollisuuden digitalisaatioon, olemme havainneet yleistä vastahakoisuutta ottaa uusia ratkaisuja laajempaan, globaaliin käyttöön. Uskomme tämän johtuvan muun muassa kannustavan lainsäädännön puuttumisesta. Eri toimijoita tulisi kannustaa vielä enemmän läpinäkyvyyteen ja laajempaan yhteistyöhön. Ainoastaan yhteistyön voimin voimme rakentaa paremman meriteollisuuden ekosysteemin, Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola kertoo.

Satamakaupungit johtavat globaalia kehitystä

Tilaisuudessa keskusteltiin myös ajatushautomo Nordic West Officen tuottaman ”Maritime future: A Global Analysis on Marine and the Environment”-raportin alustavista löydöksistä. Raporttia varten on haastateltu merenkulun ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ympäri maailmaa. Myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa raportissa kartoitetaan vastauksia useaan meriteollisuuden kehittämisen pullonkaulaan.

- Satamakaupunkien tulevaisuuden kannalta on ensisijaista, että pystymme rakentamaan älykkäämmän merenkulun ja energia-alan ekosysteemin, joka kestää tulevien vuosien mukanaan tuoman muutoksen. Merenkulusta puuttuu tällä hetkellä kattava digitaalinen tiedonjako ja keskinäinen luottamus, jota tarvitaan kestävyysongelmien ratkaisemiseen. Myös kaupunkien ja satamien välinen yhteys on nostettava pöydälle. Erityisesti satamat ja niiden ympäristö, maalla ja merellä, kaipaavat innovaatioita ja niiden tekijöitä, raporttia työstänyt Nordic West Officen tutkimusjohtaja Lauri Tähtinen kertoo.

Tapaamisessa paikalla olleet keskustelivat raportin teemoista ja alustavista tuloksista. Osallistujat jakoivat näkemyksen siitä, että kaupungit tulevat vahvasti ajamaan globaalia kehitystä maailmassa, joka tarvitsee vihreämpiä ja kestävämpiä ratkaisuja. Saasteet, kasvihuonekaasut ja kasvavat ruuhkat luovat kaupunkeihin jännitteitä. Meriteollisuus voisi olla ratkaisevassa roolissa näiden haasteiden voittamisessa, jos eri toimijoiden välinen yhteistyö olisi sujuvampaa. Osallistujat nostivat esille ajatuksen, että älykkäälle meriteollisuudelle tulisi laatia yhteiset suuntaviivat, ja vuodelle 2020 asetetut yhteiset periaatteet voisivat toimia näiden suuntaviivojen pohjana.

- Yhteistyölle on suuri tarve. Esimerkiksi Helsingin satama ja Helsingin kaupunki kehittävät yhdessä kaupungin ja sataman yhteyttä parantamalla toiminnan tehokkuutta, digitalisaatiota ja kestävyyttä innovaatioiden ja erilaisten kokeilujen kautta. Näemme, että SEA20 on hyvä foorumi tällaisten kokeilujen jakamiselle muiden kaupunkien kanssa. Näin voimme ratkoa haasteita yhdessä, kertoo Helsingin kaupungin Yrityspalveluiden yksikön päällikkö Ulla Tapaninen.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.