Peruslataus, suurteholataus, lataustapa 1, latausvastake, tyypin 2 latauspistorasia... Liikenteen sähköistyminen tuo mukanaan uusien tuotteiden ja tarvikkeiden ohella liudan uusia termejä. Kuten uudelle aihepiirille on tyypillistä, termistö on ollut monitulkintaista ja sitä on käytetty kirjavasti: esimerkiksi se, tarkoitetaanko sähköautolla vain täyssähköautoja vai kaikkia autoja joita voi ladata sähköverkosta, on joskus pitänyt päätellä asiayhteyden perusteella tai kysyä erikseen.

 Sähköalan standardointijärjestö SESKOn verkkosivuilla julkaistun sähköautosanaston keskeisin tavoite on yhtenäistää sähköisen liikenteen termistöä alan toimijoiden kesken. Sanasto on maksutta kaikkien hyödynnettävissä SESKOn verkkosivuilla ja sitä laajennetaan ja päivitetään säännöllisesti. Sanasto on valmisteltu SESKOn komiteassa SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät.

- Täsmällisestä sanastosta hyötyvät kaikki alalla toimivat, aina oppimateriaalien laatijoista ja median edustajista autokauppiaisiin ja tavallisiin kuluttajiin, toteaa sanaston valmistelua koordinoinut SESKOn viestintä- ja ryhmäpäällikkö Vesa Linja-aho.

Sanastossa on käytetty vakiintuneita suomen kieleen sopivia termejä, yksiselitteisyys ja kansainvälinen yhteensopivuus huomioiden. Esimerkiksi englanninkielistä standarditermiä battery electric vehicle (BEV) ei ole lähdetty sanastossa pakottamaan "akkusähköautoksi", vaan käytetään suomen kieleen vakiintunutta termiä täyssähköauto.

Sähköisen liikenteen alalla on tapahtunut kuluvana keväänä paljon: latauspistelaki astui voimaan, samoin Liikenne- ja viestintäviraston määräys ajoneuvojen latausjärjestelmiä koskevista merkinnöistä . Myös kiinnostus ladattavia autoja kohtaan kasvaa: Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista jo joka neljäs on ladattava. Käytettyinä maahantuoduissa henkilöautoissa osuus on hieman suurempi.

LINKKI SANASTOON:  tässä