https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 4.10.2017

Sähköä kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedestä

Kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedet voivat tulevaisuudessa päästä uudenlaiseen hyötykäyttöön sähköntuotannon lähteenä. Diplomi-insinööri Mira Sulonen tutki ympäristöbiotekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan jätevirtojen rikkiyhdisteiden hyödyntämistä biologisessa sähköntuotannossa.

Energiaa kulutetaan yhä enemmän. Muun sähköntuotannon ohessa hukkaenergian määrää täytyy vähentää ja erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä tehostaa. Yksi esimerkki tällaisista jätevirroista on kunnalliset ja teolliset jätevedet, joiden sisältämiä ympäristölle haitallisia yhdisteitä käsitellään biologisilla menetelmillä. Osa käsittelyyn käytetystä energiasta saadaan korvattua hyödyntämällä muodostunutta lietettä tai biokaasua energianlähteenä, mutta jätevesiin varastoitunut kemiallinen energia voidaan osittain muuntaa myös suoraan sähköenergiaksi. Tämän mahdollistavat bioelektrokemialliset systeemit, joissa sähköntuotannon katalyyttinä toimivat mikro-organismit.

– Sähköä saadaan jo tuotettua tehokkaasti bioelektrokemiallisissa systeemeissä orgaanisista yhdisteistä. On kuitenkin olemassa myös useita ympäristölle haitallisia epäorgaanisia yhdisteitä, joiden kemiallinen energia jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Yksi tällainen ryhmä on pelkistyneet epäorgaaniset rikkiyhdisteet, aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Mira Sulonen kertoo.

Pelkistyneitä epäorgaanisia rikkiyhdisteitä löytyy paljon esimerkiksi kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesistä. Samoissa virroissa esiintyy usein myös runsaasti metalli-ioneja, jotka saattavat olla myrkyllisiä jo pienissä pitoisuuksissa.

– Pelkistyneistä rikkiyhdisteistä saatu sähköenergia voidaan hyödyntää metallien elektrokemiallisessa talteenotossa. Näin nämä molemmat haitalliset yhdisteet saadaan poistettua jätevirroista yhtäaikaisesti, Sulonen sanoo.

Esimerkiksi avain viime aikoina paljon parjattujen kaivosvesien käsittelyyn löytyy Sulosen mukaan vesistä itsestään.

– Energia ja mikrobit ovat jo siellä. Tarvitaan ainoastaan keinot niiden hyödyntämiseen.

Uusimmat artikkelit

14.5.2025 | Alan Uutiset

Prysmianin käyttöön vihitty 185-metrinen kaapelitorni on Suomen korkein rakennus

Yritys on tehnnyt suuria investointeja tehtaaseen, ja odottaa suurjännitekaapeleiden globaalin markkinan kasvun kiihtyvän edelleen.

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.