https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 4.10.2017

Sähköä kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedestä

Kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedet voivat tulevaisuudessa päästä uudenlaiseen hyötykäyttöön sähköntuotannon lähteenä. Diplomi-insinööri Mira Sulonen tutki ympäristöbiotekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan jätevirtojen rikkiyhdisteiden hyödyntämistä biologisessa sähköntuotannossa.

Energiaa kulutetaan yhä enemmän. Muun sähköntuotannon ohessa hukkaenergian määrää täytyy vähentää ja erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä tehostaa. Yksi esimerkki tällaisista jätevirroista on kunnalliset ja teolliset jätevedet, joiden sisältämiä ympäristölle haitallisia yhdisteitä käsitellään biologisilla menetelmillä. Osa käsittelyyn käytetystä energiasta saadaan korvattua hyödyntämällä muodostunutta lietettä tai biokaasua energianlähteenä, mutta jätevesiin varastoitunut kemiallinen energia voidaan osittain muuntaa myös suoraan sähköenergiaksi. Tämän mahdollistavat bioelektrokemialliset systeemit, joissa sähköntuotannon katalyyttinä toimivat mikro-organismit.

– Sähköä saadaan jo tuotettua tehokkaasti bioelektrokemiallisissa systeemeissä orgaanisista yhdisteistä. On kuitenkin olemassa myös useita ympäristölle haitallisia epäorgaanisia yhdisteitä, joiden kemiallinen energia jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Yksi tällainen ryhmä on pelkistyneet epäorgaaniset rikkiyhdisteet, aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Mira Sulonen kertoo.

Pelkistyneitä epäorgaanisia rikkiyhdisteitä löytyy paljon esimerkiksi kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesistä. Samoissa virroissa esiintyy usein myös runsaasti metalli-ioneja, jotka saattavat olla myrkyllisiä jo pienissä pitoisuuksissa.

– Pelkistyneistä rikkiyhdisteistä saatu sähköenergia voidaan hyödyntää metallien elektrokemiallisessa talteenotossa. Näin nämä molemmat haitalliset yhdisteet saadaan poistettua jätevirroista yhtäaikaisesti, Sulonen sanoo.

Esimerkiksi avain viime aikoina paljon parjattujen kaivosvesien käsittelyyn löytyy Sulosen mukaan vesistä itsestään.

– Energia ja mikrobit ovat jo siellä. Tarvitaan ainoastaan keinot niiden hyödyntämiseen.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.