https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 4.10.2017

Sähköä kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedestä

Kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevedet voivat tulevaisuudessa päästä uudenlaiseen hyötykäyttöön sähköntuotannon lähteenä. Diplomi-insinööri Mira Sulonen tutki ympäristöbiotekniikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan jätevirtojen rikkiyhdisteiden hyödyntämistä biologisessa sähköntuotannossa.

Energiaa kulutetaan yhä enemmän. Muun sähköntuotannon ohessa hukkaenergian määrää täytyy vähentää ja erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä tehostaa. Yksi esimerkki tällaisista jätevirroista on kunnalliset ja teolliset jätevedet, joiden sisältämiä ympäristölle haitallisia yhdisteitä käsitellään biologisilla menetelmillä. Osa käsittelyyn käytetystä energiasta saadaan korvattua hyödyntämällä muodostunutta lietettä tai biokaasua energianlähteenä, mutta jätevesiin varastoitunut kemiallinen energia voidaan osittain muuntaa myös suoraan sähköenergiaksi. Tämän mahdollistavat bioelektrokemialliset systeemit, joissa sähköntuotannon katalyyttinä toimivat mikro-organismit.

– Sähköä saadaan jo tuotettua tehokkaasti bioelektrokemiallisissa systeemeissä orgaanisista yhdisteistä. On kuitenkin olemassa myös useita ympäristölle haitallisia epäorgaanisia yhdisteitä, joiden kemiallinen energia jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Yksi tällainen ryhmä on pelkistyneet epäorgaaniset rikkiyhdisteet, aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väittelevä Mira Sulonen kertoo.

Pelkistyneitä epäorgaanisia rikkiyhdisteitä löytyy paljon esimerkiksi kaivosteollisuuden prosessi- ja jätevesistä. Samoissa virroissa esiintyy usein myös runsaasti metalli-ioneja, jotka saattavat olla myrkyllisiä jo pienissä pitoisuuksissa.

– Pelkistyneistä rikkiyhdisteistä saatu sähköenergia voidaan hyödyntää metallien elektrokemiallisessa talteenotossa. Näin nämä molemmat haitalliset yhdisteet saadaan poistettua jätevirroista yhtäaikaisesti, Sulonen sanoo.

Esimerkiksi avain viime aikoina paljon parjattujen kaivosvesien käsittelyyn löytyy Sulosen mukaan vesistä itsestään.

– Energia ja mikrobit ovat jo siellä. Tarvitaan ainoastaan keinot niiden hyödyntämiseen.

Uusimmat artikkelit

9.1.2025 | Alan Uutiset

Outokummun Kemin kaivoksen malmivarat ovat 95 prosentia aiemmin arvioitua suuremmat

Päivitetyn kaivoksen malmivarojen ja mineraalivarantojen arvion mukaan kaivosalueen maaperässä on runsaasti kromimalmia, mikä pidentää kaivoksen käyttöikää merkittävästi.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.