Hiilineutraalien tuotantomuotojen osuus oli ennätyskorkea ja turpeen käyttö väheni selvästi. Ilman loppuvuoden hintapiikkiä päästöt olisivat jopa laskeneet, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Kaasun korkea hinta ja sähkön kysynnän kasvu johtivat siihen, että kivihiiltä käytettiin hieman aiempia vuosia enemmän. Ilmiö jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä hiilen käyttö vähenee entisestään jo tämän vuoden aikana, ja loppuu käytännössä kokonaan lähivuosina, Leskelä toteaa.

Päästöttömän energian tuotanto uuteen ennätykseen

Päästöttömän energian tuotanto nousi vuoden 2021 aikana uuteen ennätykseen, 87 prosenttiin. Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi neljänneksen, mutta heikkojen tuulien takia toteutunut tuotanto pysyi lähes ennallaan. Vesivoimavuosi oli normaalia parempi ja bioenergian, jolla korvattiin turvetta, osuus nousi sähköntuotannossa kolme prosenttiyksikköä.

Sähkön tuonti palasi vuoden 2021 aikana aiemmalle tasolle ja vastasi kahtakymmentä prosenttia kulutuksesta. Suhteellisesti eniten nousi tuonti Venäjältä, joka palasi poikkeusvuotta 2020 edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 Viro osti Suomesta enemmän sähköä kuin koskaan aikaisemmin, koska pohjoismainen sähkö oli ennätyksellisen halpaa. Vienti Viroon nousi uuteen ennätykseen myös viime vuonna sähkön hinnannoususta huolimatta, koska päästökauppa on tuntuvasti nostanut Viron oman tuotannon kustannuksia. Volyymi oli vähän pienempi kuin tuonti Venäjältä.

Leskelän mukaan Suomen nettotuonti on ollut suuri 2010-luvulla, mutta sen odotetaan pienenevän jo tänä vuonna, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa.

– Muutaman vuoden päästä viemme ja tuomme suunnilleen yhtä paljon sähköä, sillä myös tuulivoimaan investoidaan kovaa vauhtia, Leskelä toteaa.

– Samalla kuluneen vuosikymmenen aikana kasvanut hintaero Tukholman alueen kanssa tasoittuu, eli suomalaiset tukkusähkön ostajat eivät joudu maksamaan sähköstään keskimäärin enempää kuin ruotsalaiset, Leskelä jatkaa.

Sähkönkulutuskin kasvussa

Sähkönkulutus nousi jonkin verran. Osin nousu johtuu siitä, että viime talvi oli kunnon talvi, ja loppuvuodesta joulukuu oli normaalia kylmempi. Myös teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi, johtuen koronaelvytyksen aiheuttamasta noususuhdanteesta. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden osuus Suomen sähkönkäytöstä on ollut laskussa, mutta tulevaisuudessa suunta muuttuu. Teollisuuden sähkönkäyttöön odotetaan kasvua, kun sähkön käytön lisäämiseen perustuvat vähähiilisyystiekartat toteutuvat.

Sähkön tukkuhinta nousi uuteen ennätykseen. Tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä, ja maakohtaiset hintaerot johtuvat siirtokapasiteetin pullonkauloista maiden välillä. Sähkön keskimääräinen tukkuhinta on vaihdellut 30–50 euron välillä megawattitunnilta, nyt loppuvuoden poikkeusolosuhteet sähkömarkkinoilla nostivat vuoden 2021 keskihinnan 72 euroon.

– Tukkuhinnat ovat nyt olleet ennennäkemättömän korkealla pitkän aikaa. Kyse ei ole tehon riittävyydestä, vaan yhteiseurooppalaisesta ilmiöstä, Leskelä sanoo.

– Vuoden aikana ei ollut tilanteita, joissa sähkötehon riittävyys olisi ollut vaarassa. Nyt hinnat ovat edelleen varsin korkeat ja on mahdollista, että kireiden pakkasten aikaan tulee vielä uusia hintapiikkejä.

Sähköinen liikenne eteni harppauksin vuoden 2021 aikana. Vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, ladattava hybridi ja kaasu) osuus nousi lähes kolmannekseen henkilöautojen ensirekisteröinneistä, ja bensiinin osuus väheni kahteen kolmannekseen vuoden 2019 tasosta. Joulukuussa 2021 ensirekisteröidyistä autoista bensiinikäyttöisiä autoja oli ensimmäistä kertaa alle puolet.

* Energiateollisuuden julkaisemat luvut ovat kuukausitilastoon ja arvioihin perustuvia ennakkotietoja. Vuoden 2021 lopulliset tiedot Energiateollisuus julkaisee syksyllä 2022