https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 28.2.2022

Sähkönkulutus kasvoi Suomessa – päästöt eivät

Sähkönkulutus kasvoi Suomessa viime vuonna ja palasi takaisin pandemiaa edeltäneelle tasolle.

loiste

Kivivaara-Peuravaaran tuulipuisto

– Talvihan oli kunnon pakkastalvi, ja etenkin joulukuussa oli hyvin kylmää, arvioi Loisteen sähkön ja kaukolämmön tuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Marko Kesti.

Vaikka sähkön kulutus nousi, eivät ilmastopäästöt nousseet, sillä sähkötuotannon lisäys katettiin Suomessa uusiutuvalla energialla. Päästöttömän sähkön tuotanto nousi Suomessa vuoden 2021 aikana uuteen ennätykseen – 87 prosenttia sähköstä oli päästötöntä.

Samalla Loiste-yhtiöiden sähköntuotanto kiipesi uuteen ennätykseen, 268 gigawattituntiin (GWh), viime vuonna. Etenkin Loisteen vesivoimatuotanto teki historiaa, yhtiö kertoo, sillä sen tuotannossa päästiin 20 prosenttia budjetoitua suurempaan määrään. Kajaanin Energiatuotannon ja Loisteen yhteenlaskettu tuotantomäärä Kainuun Voiman vesivoimalaitoksissa oli 104 GWh.

– Viime vuoden tulokseen vaikutti onnistuneen tuotannon ja vesitilanteen lisäksi sähkön korkea tukkuhinta, kertoo Kesti.

Kainuun Voiman energiantuotannossa uusiutuvan energian osuus nousi yhteensä 72,7 prosenttiin.

Turpeenkäytön haitalliset vaikutukset puolestaan pienenivät, sillä voimayhtiö vähensi turpeenpolttoa 18,3 prosenttiin, kun vuonna 2020 turpeen osuus oli vielä 23,2 prosenttia.  Koko Suomessa turpeen hyödyntäminen sähköntuotannossa väheni Suomessa kahteen prosenttiin.

– Jatkossa keskitymme ydinliiketoimintaamme eli sähkön sekä kaukolämmön jakeluun ja tuotantoon. Siirrymme tuottamaan ja käyttämään pääosin uusiutuvaa energiaa. Olemme luopuneet ydinvoimasta ja tulevina vuosina luovumme myös turpeen käytöstä, kertoo Loiste-yhtiöiden toimitusjohtaja Reino Huusko.

Uusiutuvaa energiaa tuulivoimasta – Neljä uutta tuulivoimapuistoa aloitti tuotannon

Kajaven läntinen rengasverkko valmistui, ja verkkoon kytketyt neljä tuulivoimapuistoa aloittivat uusiutuvan energian tuotannon. Kajavella on tällä hetkellä liittymissopimukset kuuteen tuulipuistoon, joiden yhteenlaskettu vastaanotettu energia oli 171 gigawattituntia ja huipputeho 489 megawattia (MW). Tämä on noin kolminkertainen määrä verrattuna Kajaven verkosta kulutukselle luovutettuun huipputehoon. Tuulipuistojen vuotuinen tuotantomäärä (noin 1600 GWh) vastaisi noin 90 000 sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutusta.

Koko Suomen tuulivoimatilastoissa Kajaani ja Pyhäntä nousivat viiden suurimman tuulivoimaa alueellaan tuottavan kunnan joukkoon.

Kainuussa on nyt toiminnassa 39 tuulivoimapuistoa, ja maakuntakaavassa on varausta jäljellä vielä noin 120 tuulivoimalan rakentamiseen. Näiden lisäksi Kainuussa on myös pieniä tuulipuistohankkeita, joissa on yhteensä reilusti yli 350 tuulivoimalaa.

Energiateollisuus ry:n mukaan koko Suomessa tuulivoiman kapasiteetti kasvoi viime vuonna neljänneksen edellisestä vuodesta (+671 MW). Tuotantomäärässä eivät näy Kajaven uudet tuulivoimapuistot, koska ne valmistuivat vasta loppuvuodesta.

Sähköverkot entistä varmempia myös myrskyissä ja tykkylumen alla

Kajave jatkoi määrätietoisesti työtään sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseksi ja käyttöönotti ennätyksellisesti yli 43 Me:n arvosta uusia sähköverkkoja vuonna 2021.

Kilometreiksi muutettuna se tarkoittaa 975 kilometriä jakeluverkkoa, josta 68 % oli kaapeloitu maahan säiltä suojaan. Verkkoa laajennettiin uusilla liittymillä ja vanhaa verkkoa korvattiin myös siirtämällä ilmajohtoja teiden varsille.

Lisäksi suurjännitejohtoja (110 kV) rakennettiin noin 50 kilometriä tuulipuistojen liityntöjen vuoksi.

– Sähköverkon toimitusvarmuuden parantamistyö jatkuu meillä vielä pitkään. Olemme sitoutuneet täyttämään verkon toimitusvarmuudelle asetetut vaatimukset vuoteen 2036 jatkuvana siirtymäaikana, kertoo Kajaven toimitusjohtaja Timo Jutila.

Kajave ei veloittanut asiakkailtaan perusmaksua joulu- ja marraskuussa. Perusmaksuttomien kuukausien taustalla on elokuussa voimaantullut sähkömarkkinalain muutos.

– Muuttunut lainsäädäntö ja kohonneet raaka-ainekustannukset tekevät verkon kehittämisestä entistä haastavampaa, sanoo Jutila. 

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.