Alan Uutiset | 5.3.2018

Sähköntuotannon hintavertailu: tuulivoima edullisin

Maalle rakennettu tuulivoima on ensimmäistä kertaa edullisin sähkön tuotantotapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) sähkön tuotantokustannusvertailussa.

prosessi

​- Tuulivoiman hinnanalennus johtuu kasvaneesta yksikkökoosta, alentuneista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sekä pidentyneestä huipunkäyttöajasta. Myös tuulivoimaloiden käyttöaste on kasvanut viidessä vuodessa noin kahdeksan prosenttia", kertoo tutkimuksesta vastannut professori Esa Vakkilainen.

Laskelmien perusteella 2860 huipunkäyttöajalla maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on sen sijaan 68,9 euroa/MWh.

Vertailun toiseksi edullisin tuotantotapa on ydinvoima, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille. Tällöin tuotantokustannus olisi 42,4 euroa/MWh. Täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4 €/MWh. Hinta ydinsähkön rakentamiselle on noin viisi prosenttia edullisempi kuin vuoden 2012 arviossa.

Kaasusähkön tuotantokustannus on 68,9 euroa/MWh, turvelauhteen 75,7 euroa/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 75,9 euroa/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 15 euroa/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi 76,2 euroa/MWh ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.

Sähköntuotanto muutoksessa

Vakkilaisen mukaan tulokset kertovat sähköntuotannon muuttuvan tulevaisuudessa pääomavaltaiseksi. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen vaatii isoja investointeja, mutta niiden käyttö on edullista. Sen sijaan esimerkiksi öljy-, hiili- ja turvevoimaloissa iso osa tuotantokustannuksista tulee polttoaineista. Päästökauppa parantaa merkittävästi hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta käyttäviin tuotantomuotoihin.

- Tämän tutkimuksen ominaisinvestointikertoimilla nykyisen energian tuotantojärjestelmän pääomakustannukseksi saatiin 20,4 euroa/MWh ja täysin uusiutuvan järjestelmän 49,1 euroa/MWh. Otettaessa tuuli- ja aurinkoenergiaa käyttöön sähköntuotanto pääomavaltaistuu.

Haasteena uusiutuvan sähköntuotannon kehittämisessä on se, että aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantohuiput eivät vastaa Suomen kulutushuippua. Tarvitaan muun muassa varastointia, mikä taas lisää kustannuksia.

- Olisikin syytä alkaa siirtyä käyttämään sähkön tuotannon kokonaishintaa kullekin tuotantomuodolle, koska myös tarvittava varastointi, huipputeho ja varavoima ovat kustannuksia sähkönsiirron lisäksi, ehdottaa Vakkilainen.

Hänen mukaansa Suomessa maa- ja merituulivoiman tuotantokustannushintaan pitäisi laskelmien mukaan lisätä noin 15 euroa /MWh ja aurinkovoimaan peräti 29 euroa/MWh, jotta ne kattaisivat kustannukset. Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista. Nämä kulut mukaan lukien tulisi maatuulisähkön hinnaksi 56,4 euroa/MWh. Tämä nostaisi ydinsähkön edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka voimala olisi rakennettu uuteen paikkaan.

Tietoa tutkimuksesta:

Raportti on jatkoa aikaisemmille hintavertailuille, joista edellinen julkaistiin vuonna 2012. Raportissa vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu on tehty pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille.

Tutkitut voimalaitostyypit olivat ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala ja uutena aurinkovoimala. Kannattavuustarkastelu suoritettiin annuiteettimenetelmällä käyttämällä 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2017 hintatasoa.

Isojen voimaloiden huipunkäyttöajaksi eli vuosittaiseksi tuntimääräksi, jonka aikana voimala on tuottanut nimellisteholla, laskettiin 8 000 tuntia vuodessa. Tuuli- ja aurinkovoimalle käytetään niille tavanomaisia huipunkäyttöaikoja 2860 ja 982 tuntia. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia valtiovallalta saatavia tukia, eikä eri voimalaitoksiin kohdistuvat veroja.

Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-124-0

Uusimmat artikkelit

Metsä Tissuen Mäntän tehdas siirtyy LNG:n käyttöön pehmopaperituotannossa

LNG-yhtiö Skangas Oy ja Metsä Tissue Oyj ovat solmineet sopimuksen nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittamisesta Mäntän pehmopaperitehtaalle tuotannon prosesseihin. Mäntän tehdas käyttää jatkossa nesteytettyä maakaasua paperin kuivausprosessissa korvaamaan nestekaasun käytön. Polttoaineen vaihtaminen nestekaasusta LNG:lle parantaa kilpailukykyä ja vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä.

Älytela vähentää seisokkeja

Paperikoneiden seisokit tuovat kustannuksia, kun tehdas tai tuotantolaitos pysähtyy. Turhia seisokkeja voidaan kuitenkin myös välttää. Uusin kotimainen innovaatio, etäluettava ja älykäs levitystela, tuo merkittäviä säästöjä. Se mahdollistaa täysin ennakoivan huollon, mittaamalla ja hallitsemalla esimerkiksi kosteutta sekä seuraamalla lämpötilaa ja rasvan laatua ja kuntoa.

24.9.2018 | Alan Uutiset

Metso ja Rotator edustajasopimukseen murskaus- ja seulontalaitosten myynnistä Suomessa

Metso avaa uuden myyntikanavan pienten Lokotrack- murskaus- ja seulontalaitosten myynnille Suomessa. Tehdyn edustajasopimuksen mukaan Rotator Oy myy ja huoltaa jatkossa Metson oman myyntiyhtiön rinnalla pienimpiä, erityisesti urakointikäyttöön suunniteltuja tela-alustaisia murskaus- ja seulontalaitoksia.

19.9.2018 | Tutkimus ja koulutus

Tulevaisuudessa kauppa ennustaa kuluttajan ostokäyttäytymisen paremmin kuin kuluttaja itse

Pohjoismainen vähittäiskauppa elää yhtä historiansa haasteellisinta aikaa. Tämä tulee esiin EY:n pohjoismaisen vähittäiskaupan tulevaisuutta arvioivan  Future of Nordic Retail  -raporttisarjan uusimmassa versiossa. Raportti perustuu kaupan asiantuntijoiden haastatteluihin sekä työpajoihin, ja siinä korostuu erityisesti pohjoismaisten kauppiaiden lisääntynyt paine seurata Yhdysvalloissa ja Kiinassa tapahtuvaa kehitystä.

Tuulienenergian etähavainnoinnille on tarvetta

Vaisalan, maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittaratkaisuja tarjoava yritys avaa uuden toimintakeskuksen Birminghamiin Englantiin tarjotaakseen Triton-tuuliluotainta käyttäville asiakkailleen kattavampia tukipalveluja.

Kemijoki Oy jatkaa sopimusta Lieksan seudun vesivoimalaitosten käytöstä ja kunnossapidosta Maintpartnerin kanssa

Kemijoki Oy jatkaa Lieksanjoessa sijaitsevien Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitostensa paikalliskäyttöä ja kunnossapitoa koskevaa sopimusta Maintpartnerin kanssa. Maintpartner on vastannut laitosten käytöstä ja kunnossapidosta vuodesta 2008.