Alan Uutiset | 5.3.2018

Sähköntuotannon hintavertailu: tuulivoima edullisin

Maalle rakennettu tuulivoima on ensimmäistä kertaa edullisin sähkön tuotantotapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) sähkön tuotantokustannusvertailussa.

prosessi

​- Tuulivoiman hinnanalennus johtuu kasvaneesta yksikkökoosta, alentuneista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista sekä pidentyneestä huipunkäyttöajasta. Myös tuulivoimaloiden käyttöaste on kasvanut viidessä vuodessa noin kahdeksan prosenttia", kertoo tutkimuksesta vastannut professori Esa Vakkilainen.

Laskelmien perusteella 2860 huipunkäyttöajalla maalla sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on 41,4 euroa megawattitunnilta (MWh). Merellä sijaitsevan tuulivoimalan sähkön tuotantokustannus on sen sijaan 68,9 euroa/MWh.

Vertailun toiseksi edullisin tuotantotapa on ydinvoima, kun laitos rakennetaan olemassa olevalle tontille. Tällöin tuotantokustannus olisi 42,4 euroa/MWh. Täysin uuden ydinvoimalaitoksen tuotantokustannus on 55,4 €/MWh. Hinta ydinsähkön rakentamiselle on noin viisi prosenttia edullisempi kuin vuoden 2012 arviossa.

Kaasusähkön tuotantokustannus on 68,9 euroa/MWh, turvelauhteen 75,7 euroa/MWh ja hiilisähkön hiilidioksidin talteenotolla 75,9 euroa/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 15 euroa/tonni CO2. Vastaavasti uusiutuvista sähköä tuottavista voimalaitoksista puupolttoainetta käyttävän lauhdesähkön tuotantokustannus olisi 76,2 euroa/MWh ja aurinkovoimalan 99,6 euroa/MWh.

Sähköntuotanto muutoksessa

Vakkilaisen mukaan tulokset kertovat sähköntuotannon muuttuvan tulevaisuudessa pääomavaltaiseksi. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen vaatii isoja investointeja, mutta niiden käyttö on edullista. Sen sijaan esimerkiksi öljy-, hiili- ja turvevoimaloissa iso osa tuotantokustannuksista tulee polttoaineista. Päästökauppa parantaa merkittävästi hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta käyttäviin tuotantomuotoihin.

- Tämän tutkimuksen ominaisinvestointikertoimilla nykyisen energian tuotantojärjestelmän pääomakustannukseksi saatiin 20,4 euroa/MWh ja täysin uusiutuvan järjestelmän 49,1 euroa/MWh. Otettaessa tuuli- ja aurinkoenergiaa käyttöön sähköntuotanto pääomavaltaistuu.

Haasteena uusiutuvan sähköntuotannon kehittämisessä on se, että aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantohuiput eivät vastaa Suomen kulutushuippua. Tarvitaan muun muassa varastointia, mikä taas lisää kustannuksia.

- Olisikin syytä alkaa siirtyä käyttämään sähkön tuotannon kokonaishintaa kullekin tuotantomuodolle, koska myös tarvittava varastointi, huipputeho ja varavoima ovat kustannuksia sähkönsiirron lisäksi, ehdottaa Vakkilainen.

Hänen mukaansa Suomessa maa- ja merituulivoiman tuotantokustannushintaan pitäisi laskelmien mukaan lisätä noin 15 euroa /MWh ja aurinkovoimaan peräti 29 euroa/MWh, jotta ne kattaisivat kustannukset. Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista. Nämä kulut mukaan lukien tulisi maatuulisähkön hinnaksi 56,4 euroa/MWh. Tämä nostaisi ydinsähkön edullisimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka voimala olisi rakennettu uuteen paikkaan.

Tietoa tutkimuksesta:

Raportti on jatkoa aikaisemmille hintavertailuille, joista edellinen julkaistiin vuonna 2012. Raportissa vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu on tehty pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille.

Tutkitut voimalaitostyypit olivat ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos, tuulivoimala ja uutena aurinkovoimala. Kannattavuustarkastelu suoritettiin annuiteettimenetelmällä käyttämällä 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2017 hintatasoa.

Isojen voimaloiden huipunkäyttöajaksi eli vuosittaiseksi tuntimääräksi, jonka aikana voimala on tuottanut nimellisteholla, laskettiin 8 000 tuntia vuodessa. Tuuli- ja aurinkovoimalle käytetään niille tavanomaisia huipunkäyttöaikoja 2860 ja 982 tuntia. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollisia valtiovallalta saatavia tukia, eikä eri voimalaitoksiin kohdistuvat veroja.

Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-124-0

Uusimmat artikkelit

18.6.2018 | Alan Uutiset

Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen markkinaehtoisesti merkittäviä määriä

Tuulivoima on Suomessa erittäin kilpailukykyistä ilman tukia. Tuulivoimaa tullaan rakentamaan Suomeen tulevina vuosina runsaasti markkinaehtoisesti, mikä tulee muuttamaan koko Suomen sähköjärjestelmää.

Uusi teknologiakeskus avattu Kuopioon, kehittää uutta kromausmenetelmää Suomessa

Uudenlaista kromipinnoitusteknologiaa Suomessa kehittävä teknologiakeskus on avattu Kuopioon. Sen perustamista edelsi miljoonan euron rahoituskierros, jonka kuopiolainen kasvuyritys Savroc Oy keräsi rakentaakseen keskuksen ja kiihdyttääkseen teknologian kansainvälistymistä. TripleHard-pinnoite on jo patentoitu kansainvälisillä markkinoilla. Vastaavaa menetelmää ei ole maailmanmarkkinoilla. 

15.6.2018 | Tutkimus ja koulutus

Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun voittajaksi AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Distence ja Houston Analytics yhteistyöhön – Teollinen IoT kohtaa tekoälyn

Yhteistyö mahdollistaa teollisille valmistajille helpon keinon siirtää toimintoketjunsa kertaheitolla tekoälyn ja alustatalouden aikakaudelle. Teolliset valmistajat voivat hyödyntää yhteistyön mahdollistamaa tiedon keruuta ja käyttämistä läpi koko toimintoketjunsa.

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Konecranes ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä mukaan pohjoismaiseen kiertotaloutta tutkivaan CIRCit-hankkeeseen

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.