https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 20.10.2014

Siltojen ja kanavien kuntoa seurataan kaikuluotauksen avulla

Liikennevirasto on ottanut edelläkävijän roolin Suomen liikennejärjestelmän vedenalaisten rakenteiden kuntotarkastuksissa. Se on yksi maailman ensimmäisistä julkisista organisaatioista, joka käyttää uutta kaikuluotaukseen perustuvaa teknologiaa siltojen, kanavien ja muiden vesiväylien vedenalaisten osien tarkastamiseen.

Siltojen ja kanavien kuntoa seurataan kaikuluotauksen avulla

Suomalaisten insinöörien kehittämällä uudella vedenalaisten rakenteiden tarkastusmenetelmällä voidaan selvittää esimerkiksi vaurioiden etenemistä, eroosiota ja maamassojen liikkeitä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy erittäin tarkkoja kolmiulotteisia kuvia ja raportteja, joiden avulla voidaan nähdä, missä kunnossa esimerkiksi siltojen tai kanavien vedenalaiset rakenteet ovat ja mitkä osat vaativat huoltoa tai korjausta.

Aikaa ja rahaa säästäen

Suomen maanteillä on noin 10 000 vesistösiltaa, joiden vedenalaisia osia tarkastetaan 5–10 vuoden välein.

– Ennen tarkastettiin lähinnä sitä, onko väylällä riittävästi vettä. Uusi tarkastusmenetelmä antaa paljon kattavamman kuvan vedenalaisten rakenteiden kunnosta. Kuva-aineistoa voidaan käyttää apuna huolto- ja korjaustöiden suunnittelussa. Näin säästyy aikaa ja verorahoja, sillä veden alla on kallista tutkia ja korjata, Tero Sikiö Liikennevirastosta toteaa. Tarkastukset myös lisäävät tienkäyttäjien turvallisuutta, kun rakenteiden kunnosta ollaan paremmin perillä.

Suomi edelläkävijänä

Liikennevirasto hyödyntää vedenalaisten rakenteiden tarkastuksissa suomalaista teknologiaa, jonka on kehittänyt keskisuomalainen VRT Finland Oy. Yrityksen kehittämä menetelmä hyödyntää kaikuluotaimen tuottamia äänisignaaleja ja luo niiden pohjalta kolmiulotteisia kuvia vedenalaisista rakenteista.

– On hienoa, että Liikennevirasto hyödyntää vedenalaisten rakenteiden kuntotarkistuksissa uusimpia tekniikoita. Olemme kansainvälisissä projekteissa huomanneet, että monissa maissa uuden teknologian hyödyntäminen ja verovaroja säästävät ratkaisut jumiutuvat byrokratian rattaisiin. On virkistävää nähdä, että Suomessa moderni teknologia viedään myös julkisella puolella rohkeasti käytäntöön, VRT Finland Oy:n toimitusjohtaja Niko Tuominen kehuu.

Lisätietoja: www.liikennevirasto.fi

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.