- Enää ei kannata odottaa, milloin huono suhdanne tulee Suomeen. Suhdannenousu hiipui syksyllä ja yritysten odotukset ovat synkentyneet selvästi kesästä. Kysyntä hiipuu, tilauskirjat ohenevat ja rekrytointiongelmat alkavat pikkuhiljaa helpottaa. Heikko talouskehitys tulee konkretisoitumaan entisestään loppuvuonna, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Suhdanneodotukset laskivat kaikilla päätoimialoilla. Suhdanneodotukset ovat olleet laskusuunnassa jo pidempään. Lokakuussa teollisuuden saldoluku oli -29, rakentamisen -28 ja palveluiden -16. Tuotanto- ja myyntiodotukset loppuvuodelle sen sijaan olivat vielä kohtuullisen hyvällä tasolla muilla päätoimialoilla paitsi teollisuudessa. 

- Pehmeillä indikaattoreilla on ollut historiassa hyvä ennustettavuus ja siksi Suomen talouskehitys näyttää jarruttavan nopeasti loppuvuoden aikana. Suhdanteiden heikkeneminen näkyy aikaa myöten myös työllisyydessä. Teollisuudessa suhdannetilanne on jo kääntynyt laskuksi ja henkilöstön määrän ennakoidaan vähentyvän lähikuukausina, Pakarinen jatkaa.

Kysyntäongelmat nousseet nopeasti pintaan

Suomelle keskeisten vientimarkkinoiden hyytyminen heijastuu tuotannon kasvun esteissä. Yli 40 % teollisuuden vastaajista koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi. Myös palvelualoilla kysynnän hiipuminen on jatkunut. Ammattityövoiman saatavuus on helpottanut hieman, mutta edelleen rekrytointiongelmat koetaan yleisinä. Työvoimapula on pahinta rakentamisessa, mutta sielläkin tilanne on helpottamassa suhdanteen viilentyessä.

- Suomen talous on nyt uuden edessä. Sekä vienti että investoinnit hiipuvat yhtä aikaa. Kasvuennusteita tullaan päivittämään vielä alaspäin. Tämä ei lupaa hyvää myöskään julkiselle taloudelle. Alijäämä kasvaa ja velkasuhde nousee nopeasti. Harmi, että julkisen talouden kestävyyden vaatimat ikävät päätökset näyttävät olevan niin pitkään liian aikaisia ennen kuin ne ovat jo sitten myöhäisiä, Pakarinen toteaa. - Talouden heikkenevä kuva korostaa sitä, että yhä vahvemmin tarvitaan työllisyyttä tukevia toimia, johon tilanteeseen liittokohtainen palkkakierros sopii parhaiten. Vain siten voidaan viedä eteenpäin paikallista sopimista ja parantaa eri toimialojen ja yritysten kykyä sopeutua haastavaan tilanteeseen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa. Häkämies perää sopua taloustilanteen heiketessä. - Suomen ja suomalaisyritysten kilpailijat ovat rajojemme ulkopuolella, siksi meidän on Suomessa löydettävä ratkaisut muuttuvaan tilanteeseen. 

EK:n Suhdannebarometri 

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä lokakuussa 2019 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 169 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.