https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 6.3.2019

Suomalainen tekoälyn perusteos – Mitä tulisi tietää tekoälystä?

Tekoälystä puhuvat nyt kaikki, mutta mitä siitä on olennaista ymmärtää? Uusi tekoälyn peruskirja ”Mitä tulisi tietää tekoälystä?” on tarkoitettu kaikille uudesta tekniikasta kiinnostuneille.

 

robotics

Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja tietokirjailija Timo Siukosen ja tietotekniikan professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevän Pekka Neittaanmäen kirjassa etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tekoälystä ymmärretään ja ajatellaan, millaisia tekoälyn kehitysmahdollisuudet ja uhkatekijät ovat, miten tekoäly helpottaa elämää ja millaisiin rakenneuudistuksiin se johtaa työelämässä? Lukijalle tarjotaan myös aikamatka tekoälykehityksen alkuaskeleihin ja kehityshistoriaan.

Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat ja järjestelmät pystyvät toimimaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut dramaattisesti ja sen etsiminen helpottunut. Tietosanakirjojen, arkistojen ja puhelinluetteloiden selaamisen sijaan tieto oheisaineistoineen   löytyy tekoälyyn perustuvien hakukoneiden avulla internetistä.

Erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla digitalisaation kehitys on ollut huima uusien tietoteknisteninnovaatioiden ja järeiden globaalien toimijoiden ansiosta. Tekoälysovelluksia on myynnissä satoja, ja yritysten arvioiden mukaan niiden liiketoimintapotentiaali on tuhansia miljardeja euroja. Johtavissa teollisuusmaissa tekoäly on nousut strategiseksi tutkimusalaksi ja yliopistojen yhteyteen on perustettu tekoälyyn liittyviä tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Yhtenä digitalisaation kärkimaana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä tekoälystä. Yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä kehitetään esimerkiksi terveydenhoitoon ja sairauksien diagnosointiin liittyviä sovelluksia kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Timo Siukonen, Pekka Neittaanmäki: Mitä tulisi tietää tekoälystä (Docendo 2019). Sidottu 344 sivua. pekka.neittaanmaki@jyu.fi

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.