Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja tietokirjailija Timo Siukosen ja tietotekniikan professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevän Pekka Neittaanmäen kirjassa etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tekoälystä ymmärretään ja ajatellaan, millaisia tekoälyn kehitysmahdollisuudet ja uhkatekijät ovat, miten tekoäly helpottaa elämää ja millaisiin rakenneuudistuksiin se johtaa työelämässä? Lukijalle tarjotaan myös aikamatka tekoälykehityksen alkuaskeleihin ja kehityshistoriaan.

Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat ja järjestelmät pystyvät toimimaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut dramaattisesti ja sen etsiminen helpottunut. Tietosanakirjojen, arkistojen ja puhelinluetteloiden selaamisen sijaan tieto oheisaineistoineen   löytyy tekoälyyn perustuvien hakukoneiden avulla internetistä.

Erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla digitalisaation kehitys on ollut huima uusien tietoteknisteninnovaatioiden ja järeiden globaalien toimijoiden ansiosta. Tekoälysovelluksia on myynnissä satoja, ja yritysten arvioiden mukaan niiden liiketoimintapotentiaali on tuhansia miljardeja euroja. Johtavissa teollisuusmaissa tekoäly on nousut strategiseksi tutkimusalaksi ja yliopistojen yhteyteen on perustettu tekoälyyn liittyviä tutkimus- ja koulutusohjelmia.

Yhtenä digitalisaation kärkimaana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä tekoälystä. Yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä kehitetään esimerkiksi terveydenhoitoon ja sairauksien diagnosointiin liittyviä sovelluksia kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Timo Siukonen, Pekka Neittaanmäki: Mitä tulisi tietää tekoälystä (Docendo 2019). Sidottu 344 sivua. pekka.neittaanmaki@jyu.fi