Deelin raportin data pohjautuu tietoon yli 300 000 työntekijän työsopimuksista ja palkkauksesta 160 eri maasta sekä yli puoleen miljoonaan kolmannen osapuolen datapisteeseen. Suomessa Deelillä on yli 150 asiakasta.

Eniten suomalaisia palkattiin yrityksiin, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa tai Ruotsissa. Suurin osa palkatuista työntekijöistä edustivat eri IT-alan kategorioita, kuten ohjelmisto-kehitystä tai pelialaa, mutta myös finanssialan osaajia palkattiin kansainvälisesti.

Suomalaisyritykset edelleen palkkaavat eniten Suomesta

Deelin datan mukaan suomalaisyrityksille suosituinta on edelleen palkata työntekijöitä Suomesta. Suosituimpia aloja olivat ohjelmistokehitys, IT-palvelut, finanssipalvelut, farmasia sekä liikkeenjohdon ala.

Muista maista eniten suomalaiset palkkasivat Georgiasta, Alankomaista, Yhdysvalloista tai Isosta-Britanniasta. 

– Jo viime vuoden raportissa näimme, että Ruotsi ja Viro olivat eniten kansainvälisiä osaajia palkkaavia maita Euroopassa, ja Suomi jäi näistä kauas jälkeen. Näyttäisi siltä, että sama trendi jatkuu. Tämä on huolestuttavaa, sillä vanheneva Suomi tarvitsee osaajia, eikä meiltä löydy kotimarkkinoilta tarpeeksi tekijöitä edes tämänhetkiseen taloustilanteeseen – saatika, jos yritykset haluavat kasvaa, on työntekijöitä pakko alkaa etsiä myös ulkomailta. Keski-Aasian Armenian ja Georgian suosion selittää siellä asuva osaava IT-työvoima, Deelin Suomen myyntijohtaja Erkko Puranen toteaa.

– Positiivista on sen sijaan nähdä, että suomalaisia osaajia palkataan enenevissä määrin ulkomaille, eli suomalaisten osaamista kyllä arvostetaan. Hyvä on, etteivät kaikki lähde työn perässä ulkomaille, vaan jäävät maksamaan veroja Suomeen, Puranen jatkaa.

Deelin datasta nousee myös muita globaaleja trendejä esille.

Globaalisti palkat nousivat vuodesta 2022, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pohjois-Amerikassa palkat eivät nousseet merkittävästi. Myös tiettyjä roolikohtaisia eroja on huomattavissa: vaikka asiakaspalvelun roolit olivat suosituimpia työrooleja palkkauksessa, tippuivat asiakaspalvelijoiden palkat noin 16 % vuoden 2023 aikana.

Myös irtisanomisten määrä tippui huomattavasti vuoden takaisesta. Deelin mukaan tämä on todennäköisesti jatkuva trendi vuodelle 2024. Eniten irtisanottiin sosiaalisen median päälliköitä.

Etätyön suosio ei ole ainoastaan pysynyt vaan sen suosio on jopa räjähtänyt COVID-19-pandemian jälkeen. Etätyöläisten määrä kasvoi vuoden 2020 vaatimattomasta 7 000 työntekijästä räjähdysmäisesti 50 000:een vuonna 2021. Vuonna 2022 määrä kasvoi 177 000:een, ja viime vuonna jo 250 000 työntekijään. Tämä kasvu haastaa perinteiset käsitykset työstä ja korostaa maailmanlaajuisen työvoiman sopeutumiskykyä muuttuviin talouden maisemiin.

– Lähtökohtaisesti olisi hyvä ajatella sitä, missä ja miten työntekijä hoitaa työnsä parhaiten: jos jonkun tuottavuus tippuu huomattavasti sen takia, että tämä joutuu matkaamaan kolmena päivänä viikossa toimistolle, niin yhtiöiden kannattaisi harkita asennettaan. Uusimmat tutkimukset myös osoittavat, ettei uusin Gen Z -sukupolvi halua taipua vanhanaikaisiin työrutiineihin, vaan määritellä omat tapansa tehdä töitä. Tähän olisi syytä yritysten varautua ja katsoa etätyötä suopeammin, Puranen toteaa.