https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 23.3.2022

"Suomeen tarvitaan yli 100 uutta biokaasulaitosta"

4 terawattitunnin biokaasun tuotanto edellyttää yli 100 uutta biokaasulaitosinvestointia eri puolelle Suomea 2020-luvulla. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan biokaasun tuotannon nostaminen lisäisi Suomen huoltovarmuutta ja ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Lisäksi tämä vähentäisi liikenne- ja maataloussektoreiden hiilidioksidipäästöjä.

2030-tuotanto-piirakka-1-1536x652

Biokaasu ry arvioi, että vuonna 2030 biokaasusta 2 TWh tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista, 1 TWh yhdyskuntien jätteistä ja kaatopaikkakaasuista sekä 1 TWh uudella tekniikalla (esim. synteettinen metaani). Yli 70 prosenttia tuotannosta olisi jalostettua biokaasua eli biometaania, jota voitaisiin käyttää ajoneuvoissa, laivoissa, teollisuudessa ja kuljettaa kaasuverkossa. Arviolta 2,5 TWh käytettäisiin tieliikenteessä, erityisesti raskaissa ajonevoissa.

4 terawattitunnin tuotannosta vuonna 2030 tieliikenteen käyttöön saataisiin 2,5 terawattituntia kotimaista liikennebiokaasua; loput biokaasusta olisi käytettävissä teollisuudessa, muussa liikenteessä ja lämmityskäytössä. Kotimaista liikennebiokaasua riittäisi vuosittain lähes 5 000 raskaalle ajoneuvolle.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan maatalouden käyttöön saataisiin vuosittain kotimaista kierrätettyä fosforia 6 800 tonnia ja typpeä 32 000 tonnia, josta osa voisi korvata mineraalilannoitteita. Lannan osalta biokaasukäsittely helpottaisi ravinteiden varastointia ja kuljetusta sekä muuttaisi ravinteita paremmin kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Isot biokaasulaitokset avainasemassa

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan 4TWh tuotantotaso edellyttää yhteensä 100-200 uutta biokaasulaitosinvestointia ja nykyisten laitosten laajennusta vuoteen 2030 menneessä. Tämä synnyttäisi noin 800 miljoonan euron edestä yksityisiä investointeja vuoteen 2030 mennessä.

Uusia laitoksia syntyisi  käsittelemään nimenomaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Biojätteitä ja lietteitä hyödyntävien biokaasulaitosten määrä tulee kasvamaan muutamilla uusilla laitoksilla vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi nykyisten laitosten käsittelymäärien ja tehokkuuden odotetaan kasvavan.

Energiantuotannon näkökulmasta isot maataloussyötteitä hyödyntävät laitokset vastaisivat noin 44 prosenttia biokaasun tuotannosta vuonna 2030, biojätteitä hyödyntävät laitokset 22 prosenttia ja keskikokoiset maataloussyötteitä jalostavat laitokset noin 12 prosenttia. Typen ja fosforin kierron kannalta isot maataloussyötepohjaiset laitokset ovat pääroolissa erityisesti silloin, kun ravinteita halutaan kuljettaa kustannustehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan.  

Kotimaan 4 TWh:n biokaasun tuotantotavoitteessa niin sanotun uuden teknologian osuus olisi 1 TWh. Tämä kattaa esimerkiksi talteen otetusta hiilidioksidista valmistetun synteettisen metaanin ja puun kaasutuksesta saatavan biokaasun.

4 terawattitunnin tuotannontason saavuttaminen edellyttää julkista panostusta biokaasun tuotannon ja kysynnän lisäykseen läpi 2020-luvun. SBB:n arvion mukaan investointituet ovat tässä keskeisessä roolissa ja liikenteen kysynnän kasvattamisen näkökulmasta biokaasun jakeluvelvoite on erittäin tärkeä.  

Biokaasulla voidaan vähentää päästöjä erityisesti liikenteessä ja maataloudessa

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että vuonna 2030 puolet kotimaisesta biokaasutuotannosta (noin 2 terawattituntia) tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Syötteistä reilu 4,7 miljoonaa tonnia olisi lantaa ja vajaa 1 miljoonaa tonnia kasvibiomassoja.

Yhdistyksen arvion mukaan tämä voisi vähentää maatalouden päästöjä noin 0,24 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä olisi seurausta erityisesti lannanvarastoinnin päästövähenemästä. Tämä päästövähenemä olisi lisäystä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa annetuille maatalouden päästövähenemille (> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä). Myöskään maatalouden ilmastotiekartan päästölaskennassa ei ole huomioitu biokaasutuotannon roolia lannankäsittelyssä.

Lisäksi biometaanin lisääntynyt käyttö tieliikenteessä voisi vähentää kansallisia hiilidioksidipäästöjä jopa noin 0,95 miljoonaa hiilidioksiditonnia, jos fossiilittoman liikenteen tiekartassa annettu kaasuajoneuvotavoite toteutuu. Niin ikään biohajoavien jätteiden ja lietteiden biokaasukäsittely ja kaatopaikkakaasun kerääminen vähentää päästöjä myös jätesektorilla.

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.