Biokaasu ry arvioi, että vuonna 2030 biokaasusta 2 TWh tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista, 1 TWh yhdyskuntien jätteistä ja kaatopaikkakaasuista sekä 1 TWh uudella tekniikalla (esim. synteettinen metaani). Yli 70 prosenttia tuotannosta olisi jalostettua biokaasua eli biometaania, jota voitaisiin käyttää ajoneuvoissa, laivoissa, teollisuudessa ja kuljettaa kaasuverkossa. Arviolta 2,5 TWh käytettäisiin tieliikenteessä, erityisesti raskaissa ajonevoissa.

4 terawattitunnin tuotannosta vuonna 2030 tieliikenteen käyttöön saataisiin 2,5 terawattituntia kotimaista liikennebiokaasua; loput biokaasusta olisi käytettävissä teollisuudessa, muussa liikenteessä ja lämmityskäytössä. Kotimaista liikennebiokaasua riittäisi vuosittain lähes 5 000 raskaalle ajoneuvolle.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan maatalouden käyttöön saataisiin vuosittain kotimaista kierrätettyä fosforia 6 800 tonnia ja typpeä 32 000 tonnia, josta osa voisi korvata mineraalilannoitteita. Lannan osalta biokaasukäsittely helpottaisi ravinteiden varastointia ja kuljetusta sekä muuttaisi ravinteita paremmin kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Isot biokaasulaitokset avainasemassa

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan 4TWh tuotantotaso edellyttää yhteensä 100-200 uutta biokaasulaitosinvestointia ja nykyisten laitosten laajennusta vuoteen 2030 menneessä. Tämä synnyttäisi noin 800 miljoonan euron edestä yksityisiä investointeja vuoteen 2030 mennessä.

Uusia laitoksia syntyisi  käsittelemään nimenomaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Biojätteitä ja lietteitä hyödyntävien biokaasulaitosten määrä tulee kasvamaan muutamilla uusilla laitoksilla vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi nykyisten laitosten käsittelymäärien ja tehokkuuden odotetaan kasvavan.

Energiantuotannon näkökulmasta isot maataloussyötteitä hyödyntävät laitokset vastaisivat noin 44 prosenttia biokaasun tuotannosta vuonna 2030, biojätteitä hyödyntävät laitokset 22 prosenttia ja keskikokoiset maataloussyötteitä jalostavat laitokset noin 12 prosenttia. Typen ja fosforin kierron kannalta isot maataloussyötepohjaiset laitokset ovat pääroolissa erityisesti silloin, kun ravinteita halutaan kuljettaa kustannustehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan.  

Kotimaan 4 TWh:n biokaasun tuotantotavoitteessa niin sanotun uuden teknologian osuus olisi 1 TWh. Tämä kattaa esimerkiksi talteen otetusta hiilidioksidista valmistetun synteettisen metaanin ja puun kaasutuksesta saatavan biokaasun.

4 terawattitunnin tuotannontason saavuttaminen edellyttää julkista panostusta biokaasun tuotannon ja kysynnän lisäykseen läpi 2020-luvun. SBB:n arvion mukaan investointituet ovat tässä keskeisessä roolissa ja liikenteen kysynnän kasvattamisen näkökulmasta biokaasun jakeluvelvoite on erittäin tärkeä.  

Biokaasulla voidaan vähentää päästöjä erityisesti liikenteessä ja maataloudessa

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että vuonna 2030 puolet kotimaisesta biokaasutuotannosta (noin 2 terawattituntia) tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Syötteistä reilu 4,7 miljoonaa tonnia olisi lantaa ja vajaa 1 miljoonaa tonnia kasvibiomassoja.

Yhdistyksen arvion mukaan tämä voisi vähentää maatalouden päästöjä noin 0,24 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä olisi seurausta erityisesti lannanvarastoinnin päästövähenemästä. Tämä päästövähenemä olisi lisäystä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa annetuille maatalouden päästövähenemille (> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä). Myöskään maatalouden ilmastotiekartan päästölaskennassa ei ole huomioitu biokaasutuotannon roolia lannankäsittelyssä.

Lisäksi biometaanin lisääntynyt käyttö tieliikenteessä voisi vähentää kansallisia hiilidioksidipäästöjä jopa noin 0,95 miljoonaa hiilidioksiditonnia, jos fossiilittoman liikenteen tiekartassa annettu kaasuajoneuvotavoite toteutuu. Niin ikään biohajoavien jätteiden ja lietteiden biokaasukäsittely ja kaatopaikkakaasun kerääminen vähentää päästöjä myös jätesektorilla.