Ongelmallista on myös se, että koko talouden tasolla yrityssektori on näivettynyt investointien hiipuessa, tiivistää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Etlan tutkimuksen mukaan huomattavaa on, että koko talouden tasolla investoinnit teknologiaan ovat vähentyneet, koska yrityssektori on näivettynyt. Suomen tulisikin nyt panostaa yritysten kilpailukykyyn sekä huolehtia investointeja turvaavan työvoiman lisäämisestä ja yritysten välisen kilpailun edellytyksistä.

Suomen taloudessa alkoi nollakasvun aikakausi vuonna 2009. Investoinnit suhteessa talouden kokoon (arvonlisään) ovat pienentyneet, rakentamista lukuun ottamatta, ja investointien painopiste on samalla siirtynyt teknologiasta rakentamiseen. Kehitys on johtunut toisaalta sähköteknisen teollisuuden tuotekehityspanostusten vähenemisestä, toisaalta korkotason laskun kanavoitumisesta voimakkaammin rakentamiseen kuin yritysten investointeihin.

– Suomeksi sanottuna, olemme investoineet seiniin, eikä teknologiaan. Ongelmallista on myös se, että koko talouden tasolla yrityssektori on näivettynyt investointien hiipuessa, tiivistää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Sähköteknisen teollisuuden tuotekehityksen vähenemisen tärkein syy on Nokian matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän häviäminen globaalissa kilpailussa, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta.

”Kilpailu, ikääntyminen ja investointien vähäisyys” (Etla Raportti 119)  -raportin ovat kirjoittaneet Aki Kangasharjun lisäksi tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö, Heli Koski ja Tero Kuusi, ja siinä tarkastellaan kone- ja laiteinvestointien sekä aineettomien investointien määrän vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä.

– Raportin mukaan investointivajeen ja kierteen pysäyttämiseksi olennaista on nyt menestyä yritysten välisessä kilpailussa sekä nopeuttaa Suomen rakennemuutosta. Ratkaisun avaimet löytyvät kilpailullisesta ympäristöstä, vaikka sähköteknisen alan romahduksen taustalla vaikuttaakin hävitty kilpailu, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

– Sähköteknisen alan romahduksen taustalla on useita syitä, mutta keskeisin on matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän epäonnistuminen globaalissa kilpailussa. Kun kilpailussa hävittiin, kannattavuus romahti, eikä uusia, vastaavan kokoluokan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteita ole edelleenkään löytynyt, Ali-Yrkkö kertoo.

2010-luvun kehitys myös korostaa kansainvälisen kilpailun ja kansainvälisten kauppasopimusten merkitystä. Erot kansainvälisissä kauppasopimuksissa paljastavat kilpailukyvyn merkityksen, kun punnitaan, kohdistuvatko yritysten investoinnit Suomeen vai muualle.

– Kaikesta tapahtuneesta huolimatta, opetus ei ole, että yritysten pitäisi välttää kilpailua. Kilpailullinen ympäristö toimii itsessään investointikannustimena, kun taas heikon kilpailun oloissa yritykset vähentävät erityisesti tuote- ja kehitysinvestointejaan, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.

Yritykset investoivat, mutta yritysten osuus talouden arvonlisästä on pienentynyt

Nyt julkaistu tutkimus korostaa kansainvälisen kilpailun lisäksi myös Suomen rakennemuutoksen puutteellisuutta. Uusi löydös on, että yrityssektorin investoinnit eivät ole vähentyneet suhteessa yritysten omaan arvonlisään vaan yritysten osuus koko Suomen talouden arvonlisästä on pienentynyt.

– Yritysten investoinnit eivät ole palauttaneet riittävästi yritysten tuottavuutta. Osittain kyse on uutta kehittävien tuotekehitysinvestointien vähentymisestä, osittain kilpailukyvyn puutteesta. Kun yritysten arvonlisä ei ole kasvanut riittävästi, on niiden osuus koko kansantaloudesta pienentynyt. Talouden rakenteen painopiste on siirtynyt yrityssektorilta vahvemmin julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Se on hidastanut paitsi koko talouden tuottavuuskasvua, myös tuottavuutta ylläpitäviä investointeja, pohtii Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Investointien määrän lisääminen edellyttääkin tutkijoiden mukaan panostamista talouskasvun näkymiin, kuten kilpailukykyyn ja työn tarjonnan lisäämiseen.

Rakennemuutosta kiihdytettävä työllisyyden ja työperäisen maahanmuuton kasvun kautta

2010-luvulla myös alkanut työikäisen väestön väheneminen ei selitä investointien romahdusta, mutta sillä on tekemistä investointien hitaan toipumisen kanssa. Investointien määrän lisääminen edellyttääkin panostamista työn tarjonnan lisäämiseen. Lisäksi tarvitaan työllisyysasteen merkittävää nousua ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

– Investointeja tukisi Suomessa se, että yhä useampi työikäinen ja eläkeiän saavuttanut alkaisi käydä töissä. Kestävyysvajearvion mukaan työllisyysasteen nousu kompensoisi ikääntymisen 2040-luvulle saakka. Jos vielä työperäinen maahanmuutto saadaan lisääntymään, investointien vaatima työvoima olisi turvattu vielä ainakin seuraavat 20 vuotta, laskee Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.