Tielle katkennut haapa Helsingissä aamulla 29.8.2016. Kuva Jukka Kauppinen.

Rauli-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkökatkoja lauantaina 27. elokuuta. Ilmatieteen laitoksen mukaan maa-alueilla kovimmat havaitut puuskat, 24,9 m/s, mitattiin Vaasan Klemettilässä sekä Kuopion Maaningalla. Yli 20 m/s puuskia havaittiin yleisesti maan keskiosassa. Aivan maan eteläosassa sekä pohjoisessa tuuli oli heikompaa. Merellä kovin havaittu keskituulen nopeus oli Hailuodossa mitattu 23,6 m/s.

27.8.2016 varhain aamulla klo 5–6 aikaan 1 000 MW tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 16 prosenttia. Kokonaiskulutuksesta voitiin tällöin kattaa tuulivoimalla noin 14 prosenttia.

- Tuona lauantaipäivänä kello 18 tuulivoiman tuotanto oli 1 209 megawattia. Tunnin aikana Suomen kokonaissähköntuotanto oli 6 792 MWh, josta tuulivoiman osuus oli noin 18 prosenttia. Sähkön kulutus tuon tunnin aikana oli puolestaan 8 350 MWh, josta tuulivoimalla voitiin kattaa noin 14 prosenttia kulutuksesta, kertoo ylikonemestari Jukka Kauppinen

Rauli oli kesämyrskyksi varsin pitkäkestoinen: ensimmäiset puuskat puhalsivat Pohjanmaan rannikolla jo klo 10 lauantaiaamuna ja viimeisimmät Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa sunnuntain puolella, klo 2-3 aikaan aamuyöstä jättäen 200 000 taloutta oli ilman sähköjä myrskyn jälkeen.

Suomessa on tällä hetkellä runsaat 1 300 megawattia asennettua tuulivoimatuotantoa. Viime vuoden lopussa turbiinien määrä oli 387 kappaletta ja tuulivoimatuotanto puolestaan 1 005 MW.

- Tuulivoiman tuotantotukijärjestelyyn kuuluville laitoksille maksetaan sähkön markkinahinnan lisäksi syöttötariffia. Tavoitehinnan taso on 83,50 €/MWh. Tavoitehintaan oikeuttavasta sähkön tuotannosta maksetaan syöttötariffina tavoitehinta vähennettynä kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvolla, Kauppinen kertoo.

Sähköä on tuotettava turbiineilla joka hetki saman verran kuin sitä käytetään. Kauppisen mukaan Suomen sähköverkon taajuuden säätöön käytetään pääsääntöisesti vesiturbiineita, koska niiden tehonsäätö on yksinkertainen.

- Suurin osa Suomen vesivoimaturbiineista on hyvän säätökyvyn omaavia Kaplan-turbiineita. Myös kaupunkien kaukolämpövoimalaitosten kaasuturbiinit soveltuvat hyvin taajuudensäätöön, ja niitä käytetään tähän tarkoitukseen jonkin verran.

Skotlannissa reilusti tuulivoimaa

Sunnuntaina 7.8.2016 tuotettiin puolestaan Skotlannissa tuuliturbiineilla uusi tuotantoennätys. Tuulisena sunnuntaina yli viiden miljoonan asukkaan Skotlannin tuuliturbiinit tuottivat 106 prosenttia Skotlannin tarvitsemasta sähköstä.

- Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tuuliturbiineilla tuotettiin enemmän sähkö kuin koko Skotlannin kulutus oli. Tuuliturbiinit tuottivat 24 tunnin aikana yhteensä 39 545 megawattituntia sähköä. Skotlannin koko sähkön kulutus samana aika oli 37 202 megawattituntia.

Ruotsiin suunnitellaan maailman suurinta tuulivoimapuistoa

Suomen naapurimaa Ruotsissa Blekinge Offshores suunnittelee parhaillaan enimmillään 200 neliökilometrin kokoisen merituulivoimapuiston perustamisesta.  Aluetta suunnitellaan Hanönlahdelle, Blekingen läänin rannikolle Itämerelle, Ölandin saaren eteläkärjen leveysasteelle.

Hankkeesta vastaavan Blekinge Offshores -yhtiön takana on useita suuria ruotsalaisia perusteollisuuden yrityksiä, esimerkiksi Stora Enso, LKAB, Boliden, Holmen, Preem ja Aga. Ruotsin puolustusvoimat vastustaa hanketta voimakkaasti.

Suunnitteilla on 350–700 voimalaa. Tuulivoimahanke on ollut alueella suunnitelmissa jo useamman vuoden ajan. Hankkeiden ympäristölupien viranomaiskäsittelyssä menee vielä pitkään.

Tuulivoimahankkeelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Laajemmassa suunnitelmassa voimaloita on 700, suppeammassa 350.

- Enimmillään alueesta tulisi kolme kertaa maailman nykyisin suurimman merituulipuiston London Arrayn kokoinen, jossa on 175 voimalaa, joiden yhteisnimellisteho on 630 megawattia.

Kauppisen mukaan uudet tuuliturbiinit tuottaisivat enimmillään 7–8 terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 5 prosenttia Ruotsin kokonaiskulutuksesta.

- Vuonna 2010 suurimmat tuulivoimalat olivat kolme megawattia, nykyään viiden megawatin voimalatkaan eivät ole harvinaisia. Viidelläsadalla tällaisella saavutettaisiin alueen kaavailtu enimmäisnimellisteho, 2 500 megawattia.

Maan puolustusvoimia epäilyttää sekä suunnitellun voimala-alueen laajuus että yksittäisten voimaloiden korkeus, joka nousisi jopa 230–240 metrin korkeuteen. Puolustusvoimat ja luonnonsuojeluviranomaiset ovat huolissaan vaikutuksista alueen käyttöön ja linnustoon.

- Hanke merkitsisi muun muassa merivoimien varuskunnan ja harjoitusalueiden siirtämistä Hanönlahdelta. Se vähentäisi alueen satojen miljoonien arvoisen puolustusvarustuksen arvoa merkittävästi ja muuttaisi 1 800 puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvan asemapaikkaa Karlskronan kaupungista Tukholman lähelle Bergaan.