Vuoden 2019 Digibarometri ”Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit?” kertoo Suomen onnistuneen digitalisaatiossa monessa suhteessa hyvin. Suomi on 22 maan vertailussa kolmantena, kuten myös vuoden 2018 Digibarometrissä. Suomi on toinen julkisen sektorin, kolmas kansalaisten ja neljäs yritysten vertailussa. Ensimmäiseksi Suomi sijoittui Digibarometrin kansalaisten edellytyksissä hyödyntää digitaalisuutta, ennen Tanskaa ja Yhdysvaltoja.

– Suomi on onnistunut erityisesti rakentamaan hienot edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiselle. Sen sijaan meidän pitäisi parantaa noiden edellytysten hyödyntämistä. Suhteessa verrokkimaihin olemme jäämässä jälkeen siinä, miten digitalisaation vaikutukset heijastuvat talouskasvuumme, summaa Etlatieto Oy:n johtava tutkija Timo Seppälä.

Yhdysvallat kirinyt kärkeen, Suomella vaikuttamisen paikka

Yhdysvallat nousi vertailun kärkeen vuoden 2018 toiselta sijalta. Yhdysvallat on tasaisesti parantanut sijoitustaan Digibarometrissä – vuonna 2014 Yhdysvallat sijoittui seitsemänneksi. Vuoden 2018 barometrissä korkeimmalle sijalle noussut Norja putosi tämän vuoden vertailussa viidenneksi. Eniten asemiaan on menettänyt Ruotsi. Ensimmäisen barometrin voittanut Ruotsi sijoittui enää sijalle 6.

– Tässä on paljon pohdittavaa niin Suomelle kuin EU:llekin. Yhdysvallat on lähtenyt takamatkalta, mutta kirinyt rinnalle ja ohi. Amerikkalaisten yritysten edellytykset hyödyntää digitalisaatiota ovat parantuneet huomattavasti. Kun ajattelee Yhdysvaltojen ja EU:n keskinäistä kilpailuasetelmaa, Euroopan on vastattava huutoon. Yritysten edellytyksiä digitaaliseen liiketoimintaan on parannettava. Suomella on tässä nyt hieno mahdollisuus pian alkavan EU-puheenjohtajuutensa myötä, kommentoi Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Kyberuhat erityisesti keskisuurten yritysten vaara

Suomi on yleisesti ottaen parantanut valmiuttaan torjua kyberuhkia. Suomi ei kuitenkaan mahdu kybervarautumisessa mitalikolmikkoon.

– Erityisen huolestuttava tilanne Suomessa on keskisuurilla yrityksillä. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on paljon parempi. Ongelma keskisuurilla yrityksillä on se, että ne ovat riittävän suuria ollakseen houkuttelevia kohteita kyberrikollisille, mutta toisaalta tietoturvan hyödyntäminen ja henkilöstön osaaminen eivät yllä riittävälle tasolle. Tietoturvan käytäntöjä on määritelty kotimaisissa keskisuurissa yrityksissä sen verran huonosti, että saattaa olla syytä pelätä jopa laaja-alaista haavoittuvuutta, pohtii Seppälä.

Teollisuus edennyt vahvasti

Teollisuus on ottanut Suomessa palvelualaa nopeasti kiinni digitalisaation hyödyntämisessä. Enää joka kymmenes suomalainen teollisuusyritys arvelee olevansa digitalisaation vaikutusten ulottumattomissa, mikä on jo parempi tulos kuin palvelualoilla. Sekä pilvipalveluiden käyttöön että robotiikan hyödyntämiseen tuotantoprosessissa on herätty teollisuudessa aiempaa vahvemmin.

Lisääntyvä data tarvitsee energiaa – riittävätkö resurssit digitalisaation edistämiseen?

Datan määrä ja käyttö ovat lisääntymässä lähivuosina valtavasti. Digibarometri peräänkuuluttaa pohdintaa resurssien riittävyydestä. Viime vuosina Pohjoismaat ovat olleet kiinnostava investointikohde datakeskuksille suotuisan ilmaston ja vähähiilisen sähkön saatavuuden vuoksi.

– Ennusteiden mukaan ICT-alan energiankulutus on nousemassa viidennekseen koko maailman energiankulutuksesta vuonna 2030. Uusia isoja palvelinkeskuksia rakennetaan jatkuvasti. Esimerkiksi tulevan 5G-verkon tukiasemien määrä on moninkertainen verrattuna 4G-verkkoon. Miten turvaamme vähähiilisen energian saannin, herättelee Etlatiedon Seppälä.

Vuoden 2019 Digibarometrissä on ollut vertailtavana 22 maata 36 muuttujan kautta. Digibarometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Digibarometri 2019 on luettavissa osoitteessa https://ohjelmistoebusiness.fi/digibarometri/.

Digibarometrin julkaisijat ovat Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, Teknologiateollisuus ry, Ohjelmisto- ja e-business ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK.