Suomi ensimmäisellä sijalla EU:n digivertailussa
EU Komissio on julkaissut vuoden 2022 Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksivertailun (DESI) tulokset. Indeksi mittaa EU-maiden edistymistä digitaalisessa kilpailukyvyssä. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi oltuaan viime vuonna toisena.
Indeksin tulokset osoittavat, että digitalisaatio edistyy useimmissa jäsenmaissa, mutta yrityksissä keskeisten digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönotto on edelleen vähäistä. Toimia on tehostettava sen varmistamiseksi, että erittäin innovatiivisiin palveluihin ja sovelluksiin tarvittava verkkoyhteysinfrastruktuuri (erityisesti 5G) otetaan kaikilta osin käyttöön.
Polku digitaaliselle vuosikymmenelle
Komissio on laatinut ehdotuksen Polku digitaaliselle vuosikymmenelle, jonka tavoitteena on syventää jäsenmaiden ja EU:n yhteistyötä kaikilla DESI-indeksin piiriin kuuluvilla aloilla. Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat ovat jo päässeet ehdotuksesta yhteisymmärrykseen.
Suomi, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi ovat yhä EU:n edelläkävijämaita.
- Toisaalta näissäkin maissa esiintyy puutteita keskeisillä aloilla. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönottoaste on edelleen alle 30 prosenttia, mikä on hyvin kaukana vuodelle 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta eli 75 prosentista. Ongelmana on myös laaja-alainen osaamisen puute, joka hidastaa yleistä edistymistä ja johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen, raportissa todetaan.
Yleisenä myönteisenä suuntauksena on kuitenkin lähentyminen: digitalisaatioaste paranee yhä EU:ssa, ja jäsenmaat, joissa lähtötaso on ollut suhteellisen alhainen, ovat vähitellen kirimässä muita kiinni nopeamman kasvunsa ansiosta.
- Erityisesti Italia, Puola ja Kreikka ovat paranteet huomattavasti DESI-pisteitään viiden viime vuoden aikana toteuttamalla kestäviä investointeja, joissa poliittinen painopiste on ollut vahvemmin digitalisaatiossa. Tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet myös EU:n rahoitustukea.
Pilvipalveluiden käyttöaste noussut
Keskeisten teknologioiden käyttöönotosta raportissa todetaan, että yritykset ovat koronaviruspandemian aikana panostaneet digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Esimerkiksi pilvipalvelujen käyttöaste on noussut 34 prosenttiin. Sen sijaan tekoälyn ja massadatan käyttöasteet ovat yritysmaailmassa vain 8 ja 14 prosenttia (tavoitteena on 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Nämä keskeiset teknologiat tarjoavat valtavia mahdollisuuksia innovointiin ja tehokkuushyötyihin erityisesti pk-yrityksille.
Tutkimuksesta selviää myös, että vain 55 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on saavuttanut digitalisaatiossa vähintään perustason (tavoitteena on 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Tämä merkitsee sitä, että pk-yrityksistä lähes puolet ei hyödynnä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.
Gigabittiyhteydet lisääntyvät
Vuonna 2021 gigabittiyhteydet lisääntyivät Euroopassa entisestään. Rakennuksia yhdistävät kuituverkot kattoivat jo 50 prosenttia kotitalouksista. Tämän ansiosta kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuudessa päästiin 70 prosenttiin (tavoitteena on 100 prosenttia vuoteen 2030 mennessä).
Myös 5G-verkon kattavuus kasvoi viime vuonna 66 prosenttiin EU:n asutuista alueista. Taajuuksien jakaminen, joka on 5G-verkon kaupallisen käyttöönoton tärkeä edellytys, on kuitenkin vielä kesken: valtaosassa jäsenmaita on jaettu vain 56 prosenttia kaikista 5G-verkon yhdenmukaistetuista taajuuksista (poikkeuksina tästä ovat Viro ja Puola). Lisäksi osa erittäin suurista kattavuusluvuista perustuu 4G-verkon taajuuksien tai 5G-verkon alakaistataajuuksien jakamiseen, joka ei vielä anna mahdollisuutta ottaa kehittyneitä sovelluksia kokonaan käyttöön.
- On olennaisen tärkeää korjata nämä puutteet, jotta voidaan hyödyntää 5G:n potentiaalia ja mahdollistaa uusia palveluja, jotka tuottaisivat runsaasti taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa, kuten verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus, kehittynyt valmistus, älykkäät energiajärjestelmät ja sähköiset terveyspalvelut.