Tieteen suurhankkeet, kuten Iter, ruokkivat innovaatioita ja avaavat teollisuudelle suoria liiketoimin-tamahdollisuuksia. Miljardibudjeteilla toteutettavia hankkeita ovat erityisesti avaruuden ja fysiikan tutkimuslaitteiden rakentaminen. Tieteen eturintamassa vaadittavalta teknologialta edellytetään korkeaa, todennettua laatua. Huipputeknologian toimittajaverkostoihin pääseminen luo kasvua laajentamalla yrityksen markkinoita, kerryttämällä arvokkaita referenssejä ja houkuttelemalla uusia osaajia. VTT tutkii Iter-projektin ympärilleen synnyttämää innovaatioekosysteemiä liiketoiminnan tutkimusmenetelmillä. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka mahdollistaa niin suurille kuin pk-yrityksillekin liiketoiminnan laatuloikan.

– Suomella on jo alusta asti ollut tutkimusyhteistyötä ja liiketoimintaa Iteriin yksittäisten projektien ja toimitusten muodossa, mutta nyt meillä on mahdollisuus laittaa iso pyörä pyörimään monen pienen sijasta, kertoo projektipäällikkö Antti Hakola VTT:ltä.

Iterin organisaatio käynnistyi vuonna 2007, jonka jälkeen fuusioteknologian toimituksia Suomesta on tehty ainakin 40 miljoonan euron edestä.

– Näin vaativan tason yhteistyötä tutkimuksen ja yritysmaailman välillä ei synny sattumalta eikä pienin panostuksin. Business Finlandilla on ollut ilo olla mukana pitkäjänteisessä työssä saattamassa toimijoita yhteen ja rahoittamassa kunnianhimoisia yhteishankkeita. Yritykset hyödyntävät nyt hienolla tavalla EU-hankkeissa vuosien mittaan synnytettyä osaamista kaupallisiksi tuotteiksi. Kokonaisuutta tukee hyvin myös tuore ydinenergia-alan innovaatioekosysteemi, jonka orkestrointia rahoitamme kasvumoottorirahoituksella, kertoo Senior Director Jarmo Heinonen Business Finlandista.

Hankkeen liiketoiminnallisia tavoitteita tukee laaja-alainen teknologinen tutkimuspanostus, joka kattaa robotiikan, tekoälyn, materiaalitekniikan, voimalaitostekniikan, fuusioreaktorien fysiikan sekä luvitus- ja turvallisuustutkimuksen. Kehitys ei pysähdy Iteriin, vaan katse on myös sitä seuraavissa fuusiovoimaloissa.

– Fuusioenergian saaminen sähköntuotantoon on energiatutkimuksen suurin haaste. Vaikka itse sähköntuotanto fuusiolla ei ole vielä toistaiseksi realistista, on jo alan tutkimus edistänyt tiedettä ja tuottanut osaamista tekniikan eri alueille, kuten materiaalitekniikkaan ja myös fissiota hyväksi käyttävään ydintekniikkaan. Ylipäätään fuusioalan tutkimus ja tekniikkojen kehittäminen ovat olleet mittavia globaaleja ponnistuksia, jotka ovat tarjonneet merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja sovelluksia myös muille aloille. Näillä alueilla ollaan myös Suomessa oltu aktiivisia jo vuosikymmeniä ja panostusta jatketaan edelleen, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Timo Haapalehto.

– Hankkeemme pohjana on syvällinen teknistieteellinen tutkimus, jolla suomalainen fuusioteknologioiden osaaminen pidetään mukana Euroopan ja samalla maailman kärjessä. Näissä piireissä tutkimusorganisaatiot voivatkin olla yritysten kanssa mukana tarjoamassa ratkaisujaan. Esimerkiksi pitkäaikaisten yritysyhteistyökumppaniemme kanssa kehittämämme fuusioreaktorin plasmakammion seinien puhdistusmenetelmät perustuvat insinööriosaamisen lisäksi syvälliseen materiaali- ja plasmafysiikan ymmärrykseen, Antti Hakola kertoo.