Suomi on EU:n ykkönen sähkönkulutuksessa
Suomalaiset kuluttavat sähköä lähes kolme kertaa enemmän kuin EU:n keskiarvo, selviää Eurostatin tilastoista. Suomessa mitattiin myös eniten negatiivisia pörssisähkön hintoja Euroopassa viime vuonna.
Kuvituskuva: Freepik
Suurin sähkönkäyttäjä Suomessa on teollisuus. Se kuluttaa 41 prosenttia kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Pelkästään metsäteollisuuden osuus on 18 prosenttia. Kotitalouksien osuus on vähän reilu neljännes, noin 28 prosenttia eli 23 TWh. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä on Outokummun Tornion terästehdas, joka kuluttaa 3,3 terawattituntia sähköä vuodessa.
Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2024 yhteensä 83 terawattituntia, lähes 3 TWh edellisvuotta enemmän. Vertailun vuoksi 10,5 miljoonan asukkaan Portugal kuluttaa vuodessa sähköä noin 56 TWh ja 6 miljoonan asukkaan Tanska vain 37 terawattituntia. Luvut selviävät Eurostatin tilastosta.
Suomessa käytetään EU-maista eniten sähköä asukasta kohti eli 4 MWh. Toiseksi eniten sähköä kuluttavat ruotsalaiset; 3,9 MWh. Kolmanneksi yltävä Ranska tulee kaukana perässä 2,2 MWh kulutuksellaan. EU-maiden keskiarvo on 1,6 MWh asukasta kohti.
– Suuri sähkönkulutus on itse asiassa tosi hyvä uutinen. Se kertoo, että Suomessa sähköistyminen on pitkällä eli sähköllä on isompi rooli energialähteenä kuin valtaosassa muita EU-maita. Lisäksi sähköntuotanto on pitkälti fossiilitonta. Hitaimmatkin ovat Suomessa lopettamassa kaukolämmön ja sähköntuotannon kivihiilellä, Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos toteaa yhtiön energiakatsauksessa..
– Monissa Euroopan maissa sekä teollisuus että lämmitys ovat vielä maakaasun ja kivihiilen varassa. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa on vasta käynnissä siirtyminen maakaasulämmityksestä lämpöpumppuihin, Lindroos kertoo.
Eniten ja vähiten sähköä käyttävät EU-maat
TOP 5 eniten sähköä asukasta kohti käyttävät: Suomi, Ruotsi, Ranska, Itävalta ja Kypros
TOP 5 vähiten sähköä asukasta kohti käyttävät: Romania, Puola, Latvia, Slovakia ja Italia
Sähkön hinta heiluu jatkossakin
Suomessa mitattiin Euroopan eniten negatiivisia pörssisähkön hintoja viime vuonna. Hinta painui pakkasen puolelle 725 tunnin ajaksi eli sähkön hinta oli negatiivinen keskimäärin yli 2 tuntia joka vuorokausi.
Sähkön hinnan vaihtelut kasvoivat vuonna 2024 kaikkialla Euroopassa. Suomen jälkeen eniten negatiivisia hintoja oli Ruotsissa (652 tuntia), Alankomaissa (458) ja Saksassa (459). Vuonna 2023 negatiivisia tunteja oli Suomessa 467.
– Hintavaihteluille on selkeä syy. Sähköntuotantomme on irtautunut fossiilisista polttoaineista. Suomen sähkötuotannosta jo 25 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla, Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg kertoo.
– Näemme tulevina vuosina yhä useammin hetkiä, jolloin tuulisella säällä sähköstä on ylituotantoa ja hinta painuu miinusmerkkiseksi. Ja toisaalta hetkittäin sähkön hinta voi nousta hyvin korkeaksi, huomauttaa Strandberg.
Lähde: Energiateollisuus
Vaula Aunola
Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, Fingrid, Energiateollisuus, Vattenfall.
