https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 18.1.2017

Suomi on jäämässä innovaatiotoiminnan eturintamasta

Tänään julkaistun Teknologiabarometrin mukaan Suomen tutkimuspanostukset ovat romahtaneet kahdessa vuodessa verrattuna kilpailijamaihin. Samaan aikaan kun Suomessa panostukset pienenevät, panostavat esimerkiksi Ruotsi ja Tanska entistä enemmän tutkimus- ja kehitystyöhon.

Tekniikan akateemiset TEKin ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometri osoittaa Suomen menneen viime vuosina alamäkeen monella mittarilla. Rajuinta on korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen pudotus. Vuonna 2009 se oli lähes 14 prosenttia BKT:stä, nyt enää 8,5 prosenttia.

Barometristä selviää myös, että Suomi kuuluu nyt niihin harvoihin OECD-maihin, joissa T&K-panosten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta, ja myös yrityssektorin into laittaa rahaa T&K-toimintaan on ollut heikkoa. Tehdyt panostukset on suunnattu suurelta osin tuotteiden jatkokehittelyyn, ei uusiin avauksiin. Kannattavuutta on monissa yrityksissä ylläpidetty henkilöstövähennyksillä ja kululeikkauksilla.

Valoakin horisontissa

Luottamusta parempaan tulevaisuuteen lupaavat yritysten arvioit oman T&K-toimintansa kasvattamisesta lähivuosina. Myös tieto- ja viestintäteknologian palveluvienti kasvaa. ICT-palveluiden osuudessa palveluviennistä Suomi on vertailumaiden ykkönen, ja jopa parantunut juoksuaan.

– Suomi on siten kasvavasti palvelutalous eikä perinteisen teollisuusyhteiskunnan perään kannata haikailla. Tämä tulisi talouspolitiikan tekijöidenkin ymmärtää, johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:ltä huomauttaa.

Selvää parannusta on tapahtunut kansainvälistymisessä ja verkottumisessa: Suomeen on saatu suoria sijoituksia entistä enemmän. Vuonna 2013 Suomi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa.

– Suomeen takavuosina luotu osaaminen näyttäytyy nyt niin houkuttelevana, että kansainväliset sijoittajat ovat valmiita laittamaan rahansa likoon. Tässä on vahva viesti päätöksentekijöille, osaamiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa, Loikkanen huomauttaa.

www.vtt.fi

Koko raportti ja erillinen tiivistelmä luettavissa verkossa: www.tek.fi/TEKbaro

Uusimmat artikkelit

Puolustusvoimat ostaa Instalta F-35-hävittäjien huolto- ja ylläpitopalveluita

Insta ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ovat sopineet Suomen F-35-hävittäjähankkeeseen liittyvästä kolmivuotisesta hankintakokonaisuudesta. Hankinnalla halutaan varmistetaan, että Suomessa on tarvittava osaaminen ja F-35-järjestelmän huoltokyky sekä huoltovarmuus vuosikymmeniksi eteenpäin.

2.5.2024 | Alan Uutiset

Heikki Malinen Nesteen uudeksi toimitusjohtajaksi

Malinen siirtyy Nesteen palvelukseen Outokumpu Oyj:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2020. Malinen on tällä hetkellä Nesteen hallituksen jäsen ja hän jättää tämän tehtävän ennen kuin aloittaa Nesteen toimitusjohtajana.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.