Suomi sijoittui huippuosaajien houkuttelussa kansainvälisesti kuudenneksi
Suomi sijoittui kuudenneksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. Kaupunkitasolla Helsinki oli viides. Global Talent Competitiveness Index -tutkimus toteutettiin jo viidettä kertaa ja se julkaistiin Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä.
Global Talent Competitiveness Index -tutkimuksessa (GTCI) oli mukana 119 maata ja 90 kaupunkia, jotka on arvioitu sen mukaan, miten ne kasvattavat lahjakkuuksista huippuosaajia, houkuttelevat heitä muualta ja pitävät heistä kiinni. Tutkimuksen kolmen kärjen muodostivat tänä vuonna Sveitsi, Singapore ja USA. Suomi paransi sijoitustaan viime vuodesta kolmella pykälällä ja sijoittui kuudenneksi.
GTCI-tutkimuksessa parhaiten sijoittuneilla mailla oli useita yhteisiä tekijöitä: koulutusjärjestelmä, joka on rakennettu työelämän tarpeita ajatellen, lainsäädännön ja liike-elämän joustavuus, työllistämispolitiikka, joka yhdistää joustavuuden ja sosiaaliturvan sekä avoimuus niin sisäisesti kuin ulospäinkin.
Sulkia hattuun koulutusjärjestelmästä ja sisäisestä avoimuudesta
Tutkimuksen perusteella Suomella on vahva rooli nimenomaan kyvykkyyden ja lahjakkuuden kehittämisessä ja kasvattamisessa. Koulutusjärjestelmämme vastaa hyvin työelämän tarpeisiin ja ammatillisten ja teknisten taitojen osalta Suomi sai erinomaiset indeksipisteet.
- Suomi kasvattaa talentteja myös muiden maiden tarpeisiin: hyvin koulutetut ja sanansa pitävät suomalaiset ovat kansainvälisillä työmarkkinoilla hyvin kysyttyä työvoimaa, toteaa Adecco Finland Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala.
Omassa vertaisryhmässään eli eurooppalaisten korkean tulotason maiden joukossa Suomi pärjäsi keskimääräistä paremmin kaikissa tutkimusosioissa ja kaikkien eurooppalaisten maiden vertaisryhmässä vielä paremmin. Yhtenä merkittävänä vahvuutena Suomelle oli sisäinen avoimuus.
Avoimuus ulospäin on meille haaste
Tutkimuksessa todettiin, että Suomella on vaikeuksia houkutella talentteja ulkomailta. Parantamisen varaa on myös ulospäin suuntautuneisuudessa, jossa Suomen sijoitus oli 35:s.
- Haastava ilmasto, aidosti kansainvälisten yritysten vähäisyys ja kykymme markkinoida itseämme voivat vaikuttaa siihen, että aivovuoto ei suuntaudu Suomeen. Meillä on kaikki ainekset nousta tulevaisuudessa myös houkuttelevuuden mittarilla ylöspäin, Annala pohtii.
Kaupungeista ykköseksi sijoittui Zürich ja viiden parhaan joukossa olivat kaikki pohjoismaiset pääkaupungit Reykjavikia lukuun ottamatta. Helsinki sai huippupisteet elämän ja ympäristön laadussa sekä kotitalouksien internet-yhteyksien määrässä. Tutkimuksen ja kehityksen osalta Helsinki pärjäsi pisteiltään kolmen kärkeä paremmin.
Global Talent Competitiveness Index -tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä HR-yritys Adecco Group, ranskalainen liike-elämän korkeakoulu INSEAD sekä viestintäyritys Tata Communications.
GTCI-tutkimus kokonaisuudessaan:
