Investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu 7 - 10 vuotta. Business Finland rahoittaa hanketta noin neljänneksellä, kerrotaan Yle-uutisten artikkelissa.

Yhtiön mukaan vuosittain kiinteistön lämmitykseen kuluu 100 000 litraa öljyä, mikä vastaa 270 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Maalämpövoimalan tarvitsema sähkö kuitenkin lisää hiilidioksidipäästöjä noin 60 tonnia. Investointi on silti kannattava, sillä öljystä luopuminen vähentää hiilidioksidipäästöjä 210 tonnia. Lisäksi päästöt vähenevät nykyisen sähkölämmityksen poistumisen ja vapaajäähdytyksen ansiosta ainakin 120 tonnia. Silloin yhteenlaskettu päästövähennys on 330 tonnia vuosittain.

Kun maalämpö lasketaan mukaan, VILPEn investoinnit energiankulutuksen vähentämiseksi ovat 1,25 miljoonaa euroa. Esimerkiksi kiinteistön katolla on 1040 aurinkopaneelia, ja valaistus on korvattu tarpeen mukaan ohjattavalla, älykkäällä led-valaistuksella. Maalämpö on kuitenkin näistä investoinneista suurin.

- Uusiutuvan energian hyödyntäminen on osa strategiaamme. Yrityksillä on vastuu toimia ympäristön puolesta. Jotta tuotanto pysyy Suomessa, meidän pitää tehdä asiat paremmin kuin muualla. Ekologisesti valmistetut tuotteet ovat kilpailuetu, VILPEn vuodenvaihteessa aloittanut toimitusjohtaja Tuomas Saikkonen kertoi lehdistötiedotteessa.

Maalämpöjärjestelmä joka varaa energiaa

Asennuksen hoitavan Tammi kiinteistötekniikan energia-asiantuntija Mikko Pieskän mukaan järjestelmä eroaa muista vastaavista siinä, että sekä prosessin jäähdytyksen että myös jäähdytyksen tuotannossa syntyvä hukkalämpö voidaan aina hyödyntää joko suoraan lämmityksessä tai lämpökaivossa lämpövarastoinnin avulla.

Jo olemassaolevan maalämpöputkiston lisäksi porataan nyt yhteensä 18 kaivoa. Näihin ajetaan hukkalämpöä kesäisin lämpimän liuoksen muodossa.

Kesällä järjestelmän avulla viilennetään tuotannon koneita. Muodostuva hukkalämpö otetaan talteen ja pumpataan kaivoihin pelkkiä liuospumppuja hyödyntäen kunnes liuos lämpenee liiaksi jäähdytyksen aikaansaamiseksi.

Tämän jälkeen jäähdytys toteutetaan koneellisesti ja myös siitä syntyvä hukkalämpö varastoidaan kaivokenttään. Kun sää viilenee, kaivokentässä on valmiina lämmitettyä kalliota, jonka lämpöä voidaan liuoksen välityksellä ajaa takaisin järjestelmään ja siten parantaa lämmityksen hyötysuhdetta.

– Tavanomaisessa järjestelmässä kompressorin lämpö hyödynnetään lämmityskäytössä, mutta jäähdytyskäytössä syntyvä lämpö yleensä hukataan, toteaa Pieskä Ylen haastattelussa.

Projekti aloitettiin syyskuun lopulla ja on määrä valmistua kevääseen mennessä. Jos kaikki toimii kuten pitää, ei tulevan talven jälkeen enää tarvitse tilata lämmitysöljyä.

VILPEn maalämpövoimalasta

VILPElle on suunniteltu järjestelmä, jolla kiinteistön ja tuotannon energiankäyttöä pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti kaikissa eri tilanteissa. Lämpöpumppujen osalta tämä tarkoittaa riittävän monipuolista kytkentää ja automaatiota. Lämpökaivojen osalta oikea ryhmittely ja porausmäärä ovat oleellisia toisaalta lämmön varastoinnin, mutta myös lämmön ja jäähdytyksen tuotannon kanssa. Tähän liittyviä riskejä on TRT-testin, simulointien ja kiinteistön energiakäytön tietojen perusteella pyritty ennakoimaan kattavasti. 

VILPEn maalämpövoimalan erot tavalliseen järjestelmään verrattuna

• Tuotantoprosessissa syntyvän hukkalämmön hyödyntäminen on tärkeässä osassa. Tuotteiden valmistus alkaa muoviraaka-aineen (esimerkiksi polypropeeni) sulattamisella. Sulanut muovi ruiskutetaan ja puristetaan muottiin, jossa se jäähdytetään nopeasti lopulliseen muotoonsa. Jäähdytykseen on tarvittu jäähdytyskoneita. Maalämmön myötä perinteisistä jäähdytyskoneista voidaan luopua, sillä maalämpöpumpun avulla voidaan sekä jäähdyttää muovikoneita että lämmittää kiinteistöä.
• Lämmön varastointi kallioperään ei sinänsä ole uutta tekniikkaa. Uutta sen sijaan on, että varastoitavaa lämpöä syntyy tuotantoprosessissa ja sitä varastoidaan tehostetusti. Kun tuotantoprosessin jäähdytystarve kasvaa, voidaan sekä tuotantoprosessin jäähdytyksessä syntyvä lämpö että jäähdytyskoneen hukkalämpö (kompressorien lämpö) siirtää kaivoihin lämpövarastoon talvea varten. Tämä on järjestelmän erityispiirre.
  • Porakaivojen halkaisija on 140 mm tavanomaisen 115 mm:n sijaan. Kaivot ovat 300 metriä syvät, mikä on tavanomaista syvempi. Näitä ominaisuuksia tarvitaan järjestelmän tehojen vuoksi.
  • Porakaivojen sijoittelu on poikkeava, sillä porakaivokentällä on kaksi osiota. Toinen näistä porataan tavanomaista tiheämmäksi, jolloin hukkalämmöllä se pystytään lämmittämään tehostetusti talvea varten. 
  • VILPEn maalämpövoimala mahdollistaa myös vapaajäähdytyksen eli jäähdytyksen maaperän avulla (maakylmä). Vapaajäähdytykseen käytetään noin 50 prosenttia porakaivoista. Kun jäähdytystarve edelleen kasvaa, voidaan kompressorien lauhdelämpöä ohjata energiakaivoihin automaation, erillisen vaihtimen ja säätyvien venttiilien avulla (tehostettu lämmitys). Tämän tarkoituksena on pyrkiä lämmittämään kaivoja mahdollisimman paljon tulevaa lämmityskautta varten.

 Lue lisää: maalampojarjestelmat-vertailu.pdf