TEK tutki: Tekoälysääntöjen puute hämmentää yliopistoissa ja työpaikoilla
Suurin osa tekniikan alan korkeakouluopiskelijoista kertoo, että heidän yliopistonsa politiikka tekoälyn suhteen on epäselvä tai olematon. Myös merkittävä osa työssäkäyvistä Tekniikan akateemiset TEKin jäsenistä on epätietoisia työpaikkojen tekoälysäännöistä.
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy vielä paljon epätietoisuutta tekniikan korkeakouluopiskelijoiden joukossa, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin tuore opiskelijatutkimus. Kuvituskuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Tekniikan alan korkeakouluopiskelijoista lähes kaksi kolmesta käyttää opiskeluissaan tekoälyä. Vajaa puolet eli 48 prosenttia käyttää tekoälyä toisinaan ja 14 prosenttia usein, kertoo Tekniikan akateemiset TEKin tuore opiskelijatutkimus. Loput 38 prosenttia ei ole käyttänyt tekoälyä opiskeluissaan.
Tekniikan korkeakouluopiskelijoiden joukossa tekoälyn hyödyntämiseen liittyy paljon epätietoisuutta. Esimerkiksi opiskelijoista 18 prosenttia on samaa mieltä väittämästä ”Yliopistollani kannustetaan tekoälytyökalujen hyödyntämiseen opiskelussa”. 33 prosenttia on eri mieltä ja 25 prosenttia vastaa ”en osaa sanoa”.
Toisaalta epätietoisuutta on myös siitä, onko tekoälyn käyttöä opiskeluissa rajoitettu tai onko käyttö peräti kiellettyä. Myöskään koulutusta tai ohjeita ei tunnu olevan saatavilla, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista on samaa mieltä väittämän ”Yliopistoni tarjoaa koulutusta ja ohjeita tekoälytyökalujen käytön helpottamiseksi” kanssa. Eri mieltä on 37 prosenttia ja 44 prosenttia valitsee vaihtoehdon ”en osaa sanoa”.
– Yliopistojen on nyt päätettävä tekoälyn käyttösäännöt. Opiskelijoiden täytyy oppia uusien työtä tehostavien työkalujen käyttöä, mutta myös kehittää omaa ajatteluaan. Opiskelijoiden epätietoisuus ei saa jatkua, TEKin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Mikko Särelä sanoo.
Epätietoisuutta myös työpaikoilla
TEK selvitti myös työssäkäyvien jäsentensä tilannetta yhdessä VTT:n kanssa. Vastanneista 54 prosenttia ilmoitti, ettei käytä tekoälyä työssään. Tulokset viittaavat siis siihen, että opiskeluissa tekoäly on otettu käyttöön nopeammin kuin työelämässä.
Työpaikkojen välillä on selviä eroja. Toisissa tekoälyn käyttöön rohkaistaan ja käyttöä tuetaan, toisissa taas ei. Vastaajista 38 prosenttia on eri mieltä väittämästä "Yritykselläni on tekoälytyökalujen käyttöä koskeva käytäntö", kun 36 prosenttia on samaa mieltä.
Lisäksi 51 prosenttia on eri mieltä väittämästä ”Yritykseni tarjoaa koulutusta ja ohjeistusta tekoälytyökalujen käyttöön”. Vain 25 prosenttia on samaa mieltä.
– Yrityksissä on syytä havahtua siihen, että nuoret työelämään astuvat diplomi-insinöörit ovat tottuneet hyödyntämään tekoälyä. Tekoälyä koskevat ohjeistukset on syytä hoitaa nopeasti ajan tasalle ainakin sen osalta, mitä yrityksen tietoja saa tekoälyohjelmistoille syöttää, Mikko Särelä sanoo.
