Teknologiateollisuuden saamien uusien tilausten arvo oli huhti−kesäkuussa 10 prosenttia suurempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja 12 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tilausten arvoa kasvattivat osaltaan nopeasti kohonneet tuottajahinnat.

Kysynnän hiipumisesta viestii kuitenkin, että Teknologiateollisuuden suurimman toimialan eli kone- ja metallituoteteollisuuden vientitilaukset ovat laskeneet selvästi verrattuna edelliseen vuosineljännekseen ja myös vuodentakaiseen.

Kysynnän tasaantumisesta kertovat myös tarjouspyynnöt. Tarjouspyyntöjen saldoluku oli heinäkuussa +4. Saldoluku on heikentynyt neljä perättäistä vuosineljännestä.

Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 8 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 kesäkuussa.

Pitkään jatkunut vahva suhdanne näkyy työllisyydessä. Teknologiateollisuus työllistää nyt Suomessa reilut 336 000 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Viestit euroalueelta huolestuttavia

Talouskasvun hidastuminen maailmalla vaikuttaa vääjäämättä myös Suomeen, yleensä pienellä viiveellä.

− Esimerkiksi euroalueelta tulevat viestit ovat nyt erittäin huolestuttavia: Ostopäällikköindeksien mukaan uudet tilaukset supistuivat edellisen kerran yhtä nopeasti eurokriisin aikaan 2012, jos notkahdusta koronakriisin alussa ei oteta huomioon. Kysynnän hidastumisesta kertoo sekin, että teollisuuden hintapaineet ovat hellittäneet ja varastot kasvaneet. Yksittäisten yritysten tilanteet vaihtelevat toki paljon, sanoo johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Rautaportaan mukaan on syytä varautua siihenkin, että kysyntä sakkaa jopa arvioitua nopeammin. Esimerkiksi Suomen tärkeimmässä vientimaassa Saksassa energiatilanne on äärimmäisen kriittinen, ja seuraukset voivat olla arvaamattomia. Energian korkea hinta ja saatavuusongelmat nostavat teollisuuden kustannuksia lähes kaikkialla.

− On kuitenkin hyvä muistaa, että yritykset voivat pärjätä hidastuvankin kasvun keskellä, kun huolehdimme kustannuskilpailukyvystä ja uudistumisesta ja varmistamme vahvan aseman vihreän siirtymän arvoketjuissa. Myös puolustusteollisuus tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Näissä asioissa meillä on valttikortit omissa käsissä, Rautaporras tähdentää.

Ulkopuoliseen neuvotteluapuun ei tarvetta

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola muistuttaa työmarkkinaratkaisujen keskeisestä roolista.

− Syksyn työmarkkinakierros on monella tapaa avainasemassa. Kaikki tietävät ja ymmärtävät, että hintojen nousun kiihdyttäminen palkkainflaatiolla ei ole kenenkään etu eikä tällä tavoin paranneta ostovoimaa, päinvastoin. Ymmärrän huolen ostovoimasta, mutta parhaaseen tulokseen päästään maltilla ja kilpailukykyä tukevilla ratkaisuilla, kuten ekonomistit ovat kautta linjan muistuttaneet, Hirvola sanoo.

Hirvolan mukaan on tärkeää, että liitot aloittavat ripeästi omat neuvottelunsa eivätkä turhaan haikaile entisiä tupo-pöytiä. Niitä ei enää ole. Parhaat ratkaisut löytyvät toimialakohtaisissa ja yrityskohtaisissa neuvotteluissa.

− Ansiotulojen verotusta keventämällä voidaan lisätä ostovoimaa, ja kireä verotus on Suomessa korjausta vaativa rakenteellinen ongelma.  Hallitus tekee tietenkin verotuksesta oman arvionsa, mutta nyt ratkaisu ei ole ajankohtainen, koska sitä ei tule kytkeä työmarkkinaosapuolien välisiin neuvotteluihin, Hirvola painottaa.