Uusi teknologia mahdollistaa tiestön kuntotiedon keruun automaattisesti ajon aikana. (Jarmo Hämäläinen).

Suomen metsäteollisuus hakee digitalisaatiolla konkreettista hyötyä. Sektorin kilpailukyvyn nostamiseksi maan puuhuollon halutaan tuottavan lisäarvoa puun arvoketjuun, ja sen lisäksi odotetaan olevan 30 prosenttia nykyistä kustannustehokkaampaa vuoteen 2025 mennessä. Suurimmat tuottavuushyödyt ja lisäarvon kasvun tulevat syntymään alalla toimintatapojen muutoksista, jotka saadaan digitalisaatiolla aikaan.

- Isoimmat metsäalan kehityshyppäykset on saatu aiemmin aikaan metsätöiden koneellistamisella ja tietotekniikkaa on toki hyödynnetty tähänkin asti. Nyt hyppyä haetaan erityisesti Big Datasta – sen automaattisesta keruusta, analysoinnista ja hyödyntämisestä päätöksentekoa tukevissa järjestelmissä, kertoo Metsätehon tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen haastattelussa.

Edellytykset myönteiselle lopputulokselle ovat maassa hyvin olemassa. Suomi on luonnonvarojen hallintaan liittyvässä kolmiulotteisessa paikkatiedon tutkimuksessa edelläkävijä koko maailmassa. Tutkimusta tehdään muun muassa Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen vetämässä laserkeilauksen huippuyksikössä yhdessä Helsingin yliopiston kanssa.

Tutkimustyö on yksi olennainen osa myös Suomen johtavien metsäteollisuusorganisaatioiden omistaman tutkimus- ja kehitystyöhön (T&K) erikoistuneen yrityksen Metsäteho Oy:n koordinoimaa kolmivuotista Forest Big Data -hanketta. Projektin puitteessa kehitetään uuden sukupolven metsävaratietojärjestelmää, josta tullaan saamaan yhä tarkemmat ja monipuolisemmat tiedot metsien puustosta. Sen lisäksi on saatavilla dataa myös koko Suomen maaston muodoista ja esimerkiksi metsäautoteistä.

- Nykyistä kehittyneemmän metsätiedon avulla voidaan nostaa niin metsävarojen hyödyntämisastetta, puutavaralogistiikan tehokkuutta kuin puuntuotannon kannattavuuttakin, sanoo hankkeen koordinaattorina toimiva Hämäläinen.

Lisäarvoa puun arvoketjuun

Metsävaratietoa on kerätty Suomessa 1800-luvulta lähtien. Perinteisten, metsässä kulkemiseen perustuvien manuaalisten arviointimenetelmien jälkeen avuksi tulivat sotien jälkeen ilmakuvaus ja satelliitit. Laserkeilaus aloitettiin 1990-luvun lopulla. Nyt siirrytään pikkuhiljaa mobiilin laserkeilauksen suuntaan. Samalla kehitetään muutakin teknologiaa ja osaamista, jotta datan jalostaminen tiedoksi sujuisi täysin automaattisesti.

- Tehostuva täsmäohjattu puuhuolto parantaa metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä turvaa sen kasvun ja uudistumisen. Digitalisaatio, ja erityisesti sen voimistuva aalto, teollinen internet, mahdollistaa teollisuuden puuhuollon tehostamisen. Puuntuottamisen ja puunhankinnan tehostaminen tuottaa lisäarvoa puun arvoketjuun ja hyvinvointia koko laajalle arvoverkostolle.

Kesän aikana Metsätehon joukkoon palkattiin data-analyytikoksi FT Kirsi Riekki. Hänen toimialueeseensa kuuluvat muun muassa puuhuollon kehittämiseen liittyvien tutkimusaineistojen muokkaus ja analysointi sekä kehitteillä olevien uusien datavarastojen koostamiseen ja analysointiin liittyvät tehtävät.

- Data-analyytikon avustuksella organisaatiomme parantaa valmiuksiaan alussa olevalla ”Big Data” -polulla. Ensivaiheessa kokoamme tietovarastoja hakkuukoneiden tuottamasta tiedosta ja toisaalta sahojen vastaanottomittausten ja tukkiröntgeneiden tiedoista. Yhdistämällä isoja operaatioiden yhteydessä jatkuvasti kertyviä datoja uudella tavalla tavoittelemme muun muassa parempaa metsävaratietoa ja puun täsmäohjausta tuotantolaitoksille.

Hämäläisen mukaan kehittyvä sensoritekniikka avaa uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen, automaattiseen datan keruuseen eikä datan varastointi ole enää ongelma.

- Myös analysointimenetelmät kehittyvät, jolloin isoista massoista saadaan uusia riippuvuuksia, jopa heikkojakin signaaleja irti. Tähän haemme data-analyytikosta ja hänen mallinnusosaamisestaan apuja.

Data-analyytikoiden rekrytointi metsäpuolelle on vielä uutta. Esimerkiksi vakuutus- ja kauppa-ala ovat ”louhineet” isoja datoja jo iät ja ajat keräten asiakkaistaan tietoa muun muassa ostokäyttäytymisestä 

Datan keruuta metsäpolulla

Metsäteho Oy:n koordinoimaa Forest Big Data -hankkeen vision mukaisena tavoitteena on, että jokainen metsässä kävijä tai teillä liikkuja olisi samalla potentiaalinen datan tuottaja. Tavoitteena on myös, että puutavaralogistiikan kannalta tärkeässä asemassa olevan tiestön kunnosta eli kuljetuskelpoisuudesta on mahdollisimman ajantasainen tieto puutavararekkoja varten.

Uusi teknologia mahdollistaa tiestön kuntotiedon keruun automaattisesti ajon aikana. Esimerkiksi ongelmatilanteiden havaitseminen ajon aikana tulisi olla mahdollisimman automaattista, jotta se ei häiritsisi kuljettajan työtä tai vaarantaisi hänen turvallisuutta. Jo nykyiset älypuhelimet tarjoavat mahdollisuuden kerätä monipuolista kuva- ja anturidataa liikkumisen yhteydessä. Jatkossa 5-G-verkko tulee mahdollistamaan myös reaaliaikaisen ja korkeatasoisen HD-videon välittämisen.