https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 8.11.2019

Teknologia 19 -messuilla puitiin keinoälyä, avaruusteknologiaa ja teollisuuden digitalisaatiohankkeita

Pohjoismaiden johtava teknologia-alan tapahtuma järjestettiin Messukeskuksessa Helsingissä 5.–7.11. Teknologia 19 -messuilla oli ohjelmaa kolmen päivän ajan viidellä eri ohjelmalavalla ja näytteilleasettajien osastoilla. Mukana tapahtumassa oli lähes 500 yritystä ja 15 000 messuvierailijaa.

tekno19

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjesti tilaisuuden yhteydessä oman ohjelmapäivänsä, teollisuuden kunnossapidon alaan pureutuvan Huomisen kunnossapito -seminaarin. Tilaisuus houkutteli salin täydeltä yleisöä kuulemaan ajankohtaista asiaa kunnossapitokentältä muun muassa siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kunnonvalvontaan nyt ja tulevaisuudessa teknologian kehittyessä.

Teknologia 19 -tapahtuman puheenaiheena olivat muun muassa erilaiset keinoälyn sovellukset, joita kehitetään kiihtyvällä tahdilla. Kännykkä ymmärtää puhetta, keinoäly tuottaa valeuutisia, ja robotti voidaan ohjelmoida tehtäväänsä kouluttamalla sen neuroverkko pelkällä simuloidulla datalla. Mitä keinoäly osaa nyt ja miten se kehittyy tulevaisuudessa?

Keinoälystä ja sen tulevaisuudesta puhuvat tapahtumassa muun muassa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Leo Kärkkäinen, Silo.ai:n hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä ja Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola.

Kunnossapitäjien kannalta mielenkiintoinen oli muun muassa Realmax Oy:n partnerin Matti Vappulan esitys ”Käytännön kokemukset ja parhaat käytännöt AR:n käytössä raskaassa teollisuudessa”. Realmaxin älylasit helpottavat kunnossapitäjän työtä: koska lasit toimivat ääniohjauksella ja jättävät työntekijän kädet vapaiksi, työntekijä pystyy käyttämään tarvitsemiaan työkaluja keskeytyksettä. Hänen on myös mahdollista säilyttää tilanteen vaatima tarkkaavaisuus ja työskennellä tehokkaasti.

Tulevaisuuden työnantaja -päivä esitteli työmahdollisuuksia

Ensimmäisenä messupäivänä 5.11. ohjelma oli suunnattu erityisesti teknologia-alan opiskelijoille, jotka saivat näytteilleasettajien osastoilla keskustella erilaisista uravaihtoehdoista teknologia-alan yritysten edustajien kanssa. Tulevaisuuden työnantaja -päivän aikana yritykset saivat esimerkiksi tehdä rekrytointihaastatteluja, kertoa tulevista rekrytointitarpeista tai esitellä yrityksen eri toimenkuvia. Päivään osallistuvat yritykset oli merkitty osastoilla Tulevaisuuden työnantaja -tarralla.

Teknologia-alan opiskelijat saivat tutustua tuleviin työnantajiinsa myös Tech Corner -lavalla järjestettävässä pitchaus-sessiossa, jossa yritysten edustajat kertovat tulevista työmahdollisuuksista ja yrityksistään työpaikkoina. 

Startup-kilpailun finaalissa kuusi yritystä

Teknologia-messujen startup-kilpailun finaali järjestettiin messujen toisena päivänä, ja voiton kisassa vei Skillgrower, joka on kehittänyt matematiikan oppimista helpottavan oppimissovelluksen. Kilpailun voittaja palkittiin Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 10 000 euron stipendillä. Finaalissa oli mukana yhteensä kuusi yritystä:

Delicode on konenäön ja tekoälyn sovelluksiin keskittynyt startup. Signals-tuote on konenäköä hyödyntävä, ihmisten liikkeistä ja vuorovaikutuksesta anonyymia tietoa keräävä analytiikkapalvelu erityisesti kaupan ja markkinoinnin alojen tarkoituksiin. | Delicode.com

Ensavetecin kehittämä lattiakaivo tarjoaa ratkaisuja uudisrakentamiseen sekä linjasaneerauksiin, joissa kylpyhuoneet uusitaan. Lattiakaivo ottaa hyötykäyttöön lämpöenergian käytetystä suihkuvedestä ja hyödyntää energian suihkuveden lämmittämiseen.  | Ensavetec.com

Huoleti kehittää digitaalisia sote-palveluita. Verkkopohjainen alusta tarjoaa työkaluja, jotka helpottavat vaikeista asioista puhumista, ja antaa sairastuneen lähipiirille helpon tavan olla tukena sairastuneen arjessa. | Huoleti.com

Meluta tarjoaa teknologiankehityspalveluita sensoriteknologioissa ja signaalinkäsittelyssä. Yrityksen erityisosaamista ovat akustiset ja vibroakustiset mittaukset sekä niistä liiketoiminta-arvon tuottaminen algoritmien ja analyysien avulla. | Meluta.fi

VimAI:n tuote on konenäköön perustuva sisätilapaikannus, jonka avulla voidaan tehdä rakennuksen laajuisia AR-sovelluksia. Malli mahdollistaa esimerkiksi huollossa ja suunnittelussa uudenlaiset digitaalisesti tuetut toimintamallit. | Vim.ai

skiillgrower

Skillgrowerin perustaja Pasi Savola. Skillgrower voitti Teknologia 19 -messuilla järjestetyn startup-kilpailun.

Tapetilla myös avaruustekniikka

Satelliittien määrä avaruudessa kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia. Avaruustekniikka toimii myös tiennäyttäjänä vaativien maanpäällisten sovellusten kehittämisessä. Eilisen startup-yrityksistä on muutamassa vuodessa tullut satelliittioperaattoreita, joilla on hallussa satoja satelliitteja, ja yksityiset raketit toimittavat kymmeniä satelliitteja kerralla kiertoradalle. Suomen roolia avaruusteknologian kehityksessä pohtivat messuilla muun muassa Iceyen turvallisuusjohtaja Pekka Laurila ja Reaktor Space Labin toimitusjohtaja Tuomas Tikka

Tutkimusten mukaan teollisuuden digitalisaatiohankkeista 70 prosenttia ei etene pilottivaihetta pidemmälle. Messuilla esiteltiin muun muassa se, miten onnistuneita digitalisaatiohankkeita on toteutettu Schneider Electricin tuotantolaitoksissa sitouttamalla sekä johto että operaattorit muutosprojektiin. Esimerkkinä käytetään modernisoitua kontaktoritehdasta Le Vaudreuil'ssa, joka on valittu yhdeksi maailman yhdeksästä World Economic Forumin Smart Factorysta. Esityksessä pohdittiin myös, miten tietoa voidaan hyödyntää tehokkaampaan operointiin ja tuotekehitykseen.

Palkittua kunnossapitoalan osaamista

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ja Suomen Messusäätiö kannustivat kunnossapitoon liittyvien opinnäytteiden ja innovaatioiden tekemistä jakamalla tänäkin vuonna rahallisen tunnustuspalkinnon parhaiksi arvioimilleen kohteille. 

Vuoden 2019 opinnäytetyöpalkinnon AMK-työstään ”Jokilaakson paperitehtaiden käyttökunnossapidon kehittäminen” sai Santtu Kilpinen. Työssä kartoitetaan organisaation käyttökunnossapidon nykytila ja luodaan toimintamalli, jolla kunnossapitoa voidaan kehittää vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin.

- Kyseessä on laaja-alainen ja menetelmällisesti monipuolinen työ, jonka hyöty teettäjäyritykselle on merkittävä, kerrottiin voiton perusteluissa.

Tatu Toroskaisen DI-koulutuksen lopputyö ”Älykäs datan käyttö teollisuuden kunnossapidon ja käyttövarmuuden parantamisessa” palkittiin myös 1500 euron rahapalkinnolla. Valintaperusteluissa huomioitiin, että Toroskaisen työssä on kehitetty teollisuuden kunnossapitoon älykkäisiin menetelmiin perustuvaa metodologiaa ja tutkittu aihepiiriin soveltuvia ohjelmistoja. Erilaisten testiaineistojen perusteella metodologia, ja valitut ohjelmistot toimivat hyvin ja tulokset ovat monipuolisesti käyttökelpoisia teollisissa sovelluksissa. Tämä kompensoi työn kirjallisen esityksen puutteita.

Palkinnoille pääsi myös Ivar Koenen DI-työ ”Development of wireless vibration monitoring equipment”. Voiton perusteena oli se, että kehitetty langaton värähtelymittauksiin perustuva anturi soveltuu hyvin koneiden kunnon seurantaan. MEMS-kiihtyvyysanturiin perustuva edullinen ratkaisu on testattu useilla mittaussarjoilla ja raportoitu kattavasti. Selkeiden johtopäätösten ansiosta menetelmän ja tuloksien pohjalta voidaan koota tieteellinen lehtiartikkeli.

Yritysinnovaatiopalkinnon nappasi tänä vuona  teollisuuden NDT-tarkastuksia drone-lennokkien avulla tekevä Viasor Oy. Viasor Oy on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Dronella tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

- Viasorin ratkaisu on kiinnostava ja innovatiivinen avaus nopeasti kasvavalla sektorilla, todettiin voiton perusteluissa.

palkitut_2019 (1)

Kuvassa vuoden 2019 palkitut vasemmalta: AMK-työstä palkittu Santtu Kilpinen, Yritysinnovaatiopalkinnon saaneen Viasor Oy:n drone-pilotti Jussi Lehtonen ja toimitusjohtaja Markus Nätti, DI-työstä palkittu Ivar Koene ja DI-työstä palkittu Tatu Toroskainen

Kuva: Heikki Jokinen

Messukeskuksessa Helsingissä joka toinen vuosi järjestettävä tapahtumakokonaisuus avautuu seuraavan kerran 9.–11.11.2021.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.