Elektrobitin perustaja, yrittäjä Juha Hulkko esitti, että Suomen on löydettävä kansallinen näkemys tekoälystä.

- Tekoäly on isompi vallankumous kuin digitalisaatio. Suomessa on käytävä 360 asteen avoin keskustelu sen mahdollisuuksista ja uhista. Suomi voisi olla tekoälyn tulevaisuuden mallimaa, Hulkko visioi.

Monet maailman suurimmista teknologiayrityksistä investoivat satoja miljoonia euroja tekoälyn kehittämiseen. Tiedon ja datan suuromistajat houkuttelevat osaamista ympäri maailmaa – myös Suomesta. Erityisesti Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Etelä-Koreassa alaan panostetaan. Seminaarissa toivottiin suomalaisten löytävän oman tiensä tekoälyn soveltamisessa sekä kansainvälisen yhteistyön että kotimaisten ratkaisujen kautta. Tekoälymarkkinoille perättiin suomalaisia tuotteita ja palveluja.

Äly On Tekoja -projektin jäsen, Nokian entinen teknologiajohtaja Tero Ojanperä korosti tilaisuudessa, että muutokseen varautumisessa jokaisen tulisi pohtia tekoälyn vaikutuksia omalla alallaan. Lainsäädännön päivittämisellä tulee olemaan tärkeä merkitys. Valtionhallinnon rooli on Ojanperän mielestä toimia mahdollistajana tulevassa kehityksessä.

- Valtion pitäisi avata kaikki datavarantonsa kolmansille osapuolille ja lopettaa palvelujen kehittäminen. Meillä voisi olla "valtio-as-a-service", mutta valtion ei tarvitse lähteä varsinaiseksi tekoälyn kehittäjäksi. Yrittäjät ja tutkijat kyllä hoitavat suomalaisten ratkaisujen ja palveluiden ideoinnin ja toteutuksen, Ojanperä ideoi.

Työelämän muuttuminen tuo haasteita

Robotisaation ja tekoälyn vaikutukset työelämään puhuttivat osallistujia. Työn muuttuminen ja työpaikkojen katoaminen luovat haasteita. Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola muistutti hyvinvointivaltion pelisääntöjen tärkeydestä. Palolan mukaan esimerkiksi koulutuksesta tulee huolehtia, vaikka osaamisen ylläpitämisessä ja parantamisessa myös yksilön vastuu kasvaa.

- Tietoa parhaiten soveltavat yksilöt menestyvät tulevaisuudessa, ja osaaminen on jokaisen ihmisen parasta muutosturvaa. Mutta jos veronmaksajien määrä vähenee tekoälyn nousun myötä, niin yhteiskunnan pelisäännöt on määriteltävä uudelleen hyvinvointimallimme turvaamiseksi, Palola tähdensi.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa katsottiin, että mitä nopeammin Suomessa pystytään hyödyntämään tekoälyn sovelluksia ja uutta teknologiaa, sitä suurempi arvopotentiaali niillä on. Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Turun yliopistosta korosti, että nopeus ja ketteryys ovat erittäin tärkeitä, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Hän mainitsi esimerkkeinä kaupunkiliikenteen, kielenkääntörobotit ja sosiaali- ja terveydenhuollon sovellukset.

Kesäkuussa 2016 julkaistussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä on tunnistettu tekoälyn ja robotisaation merkitys ja alueet, joihin pitäisi keskittyä. Periaatepäätös koskee kaikkia valtionhallinnon sektoreita. – Ministeriöt on haastettu pohtimaan mitä automaatio ja robotisaatio voisivat tarkoittaa, kertoi yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).

Tekoäly ja neljäs teollinen vallankumous on yksi teema valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelussa, joka pohtii työn murrosta ja tulevaisuutta.

Lue aiheesta lisää EVA:n tuoreesta raportista Robotit töihin - Koneet tulivat - mitä tapahtuu työpaikoille?

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf