Alan Uutiset | 9.5.2018

Tekoälyn standardisointi käynnistyi - kansallisen ryhmän perustamista harkitaan

Tekoälyn standardisoinnin ensimmäinen kansainvälinen ISO-kokous pidettiin Pekingissä huhtikuussa. Kokouksessa perustettiin valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät eri aiheisiin: tekoälyjärjestelmiin, eri tekoälyteknologioihin, luotettavuuden luomiseen sekä käyttökohteisiin. SFS järjestää avoimen kokouksen 22.5., jossa harkitaan tekoälyyn keskittyvän standardisointiryhmän perustamista.

artificial-intelligence-2167835_1000

Aihetta seurataan tällä hetkellä Uudet it-alueet ryhmässä SFS/SR 313 , mutta vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin olisi tuloksellisempaa omassa standardisointiryhmässä.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälyn kansainvälisiin standardeihin:

Aika: tiistai 22.5.2018 klo 9 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki (ks. kartta) Ilmoittautuminen: sähköpostitse asiantuntija Elina Huttuselle (etunimi.sukunimi(a)sfs.fi)

Kansainvälisessä tekoälykomitean (ISO/IEC JTC 1/SC 42) kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Suomea  tilaisuudessa edusti konsulttiyritys Not Innovated Heren toimitusjohtaja, KTT Jarkko Vesa, joka osallistuu myös SFS:n Uusien IT-alueiden  standardisointiryhmän (SFS/SR 313) toimintaan. Jarkko Vesa raportoi kokouksen kulusta ja tärkeimmistä linjauksista seuraavasti:

Työ käynnistyy valmisteluryhmissä

Pekingin kokouksen  painopiste oli työn organisoinnissa ja komitean järjestäytymisessä. SC 42 päätti perustaa Foundational Standards -työryhmän (WG 1), jolle osoitettiin kaksi projektia: Artificial Intelligence Concepts and Terminology ja Framework for Artificial Intelligence Systems Using Machine Learning. WG 1:n vetäjäksi nimettiin Paul Cotton (Microsoft, Kanada).  Lisäksi perustettiin kolme muuta study group -ryhmää.

Study Group 1: Computational approaches and characteristics of artificial intelligences systems

SG 1 keskittyy tekoälyjärjestelmiin ja niiden laskennallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä perehtyy erilaisiin teknologioihin (esim. koneoppimisen algoritmit, päättely) sekä kartoittaa olemassa olevia, erikoistuneita tekoälyratkaisuja (esimerkiksi luonnollisen kielen prosessointi ja konenäkö). Ryhmä kartoittaa myös käytössä olevia käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä tekoälyn hyödyntämisessä. SG 1:n vetäjäksi valittiin Tangli Liu Kiinasta.

Study Group 2: Trustworthiness

SG 2 keskittyy erilaisiin tapoihin synnyttää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, keinoina ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, todennettavuus ja hallittavuus. Ryhmä selvittää teknisiä sudenkuoppia ja arvioi tekoälyjärjestelmiin liittyviä tyypillisiä uhkia ja riskejä sekä keinoja niiden hallitsemiseen. Ryhmä selvittää myös tekoälyjärjestelmiin ja tekoälyavusteiseen päätöksentekoon liittyviä tilastollisia ym. vääristymiä ja vinoumia. SG 2:n vetäjäksi nimitettiin David Filip Irlannista.

Study Group 3: Use Cases and applications

SG 3 keskittyy tekoälyn eri käyttökohteisiin (esim. sosiaaliset verkostot ja sulautetut järjestelmät) ja niiden eri käyttöyhteyksiin (esim. finanssiteknologia, terveydenhuolto, älykodit ja itseohjautuvat autot). Ryhmä kokoaa edustavia käyttötapauksia näiltä alueilta. SG 3:n vetäjäksi nimitettiin Fumihiro Maruyama Japanista.

Seuraava kokous syksyllä Kaliforniassa

Pekingin kokous hyväksyi kansainvälisen tekniikan järjestön IEEE:n ehdotuksen yhteistyöstä tekoälyn standardoinnissa. Lisäksi SC 42 tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten muiden JTC 1:n alakomiteoiden kanssa, koska tekoäly on tärkeässä roolissa monilla eri osa-alueilla.
Seuraava SC 42:n kokous järjestetään Kaliforniassa lokakuussa 2018. Kokousta isännöi Google. Pekingin kokouksessa oli silmiinpistävää amerikkalaisten yritysten vahva läsnäolo: neljän maan delegaation vetäjät olivat Microsoftilta (Ranska, Saksa, Kanada, Iso-Britannia), pari IBM:ltä ja yksi Googlelta (USA). Suomalaisyritystenkin on syytä olla aktiivisia tekoälyn standardoinnin saralla, mikäli Suomi halutaan nostaa tekoälyn eturintamaan.

www.sfs.fi

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.