Alan Uutiset | 9.5.2018

Tekoälyn standardisointi käynnistyi - kansallisen ryhmän perustamista harkitaan

Tekoälyn standardisoinnin ensimmäinen kansainvälinen ISO-kokous pidettiin Pekingissä huhtikuussa. Kokouksessa perustettiin valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät eri aiheisiin: tekoälyjärjestelmiin, eri tekoälyteknologioihin, luotettavuuden luomiseen sekä käyttökohteisiin. SFS järjestää avoimen kokouksen 22.5., jossa harkitaan tekoälyyn keskittyvän standardisointiryhmän perustamista.

artificial-intelligence-2167835_1000

Aihetta seurataan tällä hetkellä Uudet it-alueet ryhmässä SFS/SR 313 , mutta vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin olisi tuloksellisempaa omassa standardisointiryhmässä.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälyn kansainvälisiin standardeihin:

Aika: tiistai 22.5.2018 klo 9 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki (ks. kartta) Ilmoittautuminen: sähköpostitse asiantuntija Elina Huttuselle (etunimi.sukunimi(a)sfs.fi)

Kansainvälisessä tekoälykomitean (ISO/IEC JTC 1/SC 42) kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Suomea  tilaisuudessa edusti konsulttiyritys Not Innovated Heren toimitusjohtaja, KTT Jarkko Vesa, joka osallistuu myös SFS:n Uusien IT-alueiden  standardisointiryhmän (SFS/SR 313) toimintaan. Jarkko Vesa raportoi kokouksen kulusta ja tärkeimmistä linjauksista seuraavasti:

Työ käynnistyy valmisteluryhmissä

Pekingin kokouksen  painopiste oli työn organisoinnissa ja komitean järjestäytymisessä. SC 42 päätti perustaa Foundational Standards -työryhmän (WG 1), jolle osoitettiin kaksi projektia: Artificial Intelligence Concepts and Terminology ja Framework for Artificial Intelligence Systems Using Machine Learning. WG 1:n vetäjäksi nimettiin Paul Cotton (Microsoft, Kanada).  Lisäksi perustettiin kolme muuta study group -ryhmää.

Study Group 1: Computational approaches and characteristics of artificial intelligences systems

SG 1 keskittyy tekoälyjärjestelmiin ja niiden laskennallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä perehtyy erilaisiin teknologioihin (esim. koneoppimisen algoritmit, päättely) sekä kartoittaa olemassa olevia, erikoistuneita tekoälyratkaisuja (esimerkiksi luonnollisen kielen prosessointi ja konenäkö). Ryhmä kartoittaa myös käytössä olevia käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä tekoälyn hyödyntämisessä. SG 1:n vetäjäksi valittiin Tangli Liu Kiinasta.

Study Group 2: Trustworthiness

SG 2 keskittyy erilaisiin tapoihin synnyttää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, keinoina ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, todennettavuus ja hallittavuus. Ryhmä selvittää teknisiä sudenkuoppia ja arvioi tekoälyjärjestelmiin liittyviä tyypillisiä uhkia ja riskejä sekä keinoja niiden hallitsemiseen. Ryhmä selvittää myös tekoälyjärjestelmiin ja tekoälyavusteiseen päätöksentekoon liittyviä tilastollisia ym. vääristymiä ja vinoumia. SG 2:n vetäjäksi nimitettiin David Filip Irlannista.

Study Group 3: Use Cases and applications

SG 3 keskittyy tekoälyn eri käyttökohteisiin (esim. sosiaaliset verkostot ja sulautetut järjestelmät) ja niiden eri käyttöyhteyksiin (esim. finanssiteknologia, terveydenhuolto, älykodit ja itseohjautuvat autot). Ryhmä kokoaa edustavia käyttötapauksia näiltä alueilta. SG 3:n vetäjäksi nimitettiin Fumihiro Maruyama Japanista.

Seuraava kokous syksyllä Kaliforniassa

Pekingin kokous hyväksyi kansainvälisen tekniikan järjestön IEEE:n ehdotuksen yhteistyöstä tekoälyn standardoinnissa. Lisäksi SC 42 tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten muiden JTC 1:n alakomiteoiden kanssa, koska tekoäly on tärkeässä roolissa monilla eri osa-alueilla.
Seuraava SC 42:n kokous järjestetään Kaliforniassa lokakuussa 2018. Kokousta isännöi Google. Pekingin kokouksessa oli silmiinpistävää amerikkalaisten yritysten vahva läsnäolo: neljän maan delegaation vetäjät olivat Microsoftilta (Ranska, Saksa, Kanada, Iso-Britannia), pari IBM:ltä ja yksi Googlelta (USA). Suomalaisyritystenkin on syytä olla aktiivisia tekoälyn standardoinnin saralla, mikäli Suomi halutaan nostaa tekoälyn eturintamaan.

www.sfs.fi

Uusimmat artikkelit

17.5.2019 | Tutkimus ja koulutus

Raportti: Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa pk-yritysten kasvua

Pk-yrityksistä 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa harjoittaa 12 prosenttia, yliopistojen 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 4 prosenttia yrityksistä. Yliopistojen ja eritoten tutkimuslaitosten osalta yhteistyötä voidaan pitää matalana.

17.5.2019 | Alan Uutiset

Gasum ostaa Mäkikylän biokaasulaitoksen Kouvola Vesi Oy:lta

Gasumin ja Kouvolan Veden välisen sopimuksen mukaisesti Mäkikylän biokaasulaitos ja sen liiketoiminta sopimuksineen siirtyvät Gasumille 17.6 2019. Laitos koostuu Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevasta biokaasulaitosrakennuksesta prosessilaitteineen.

Ennakkoarvio: Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuonna 2018

Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2018 yhteensä noin 127 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui 16 työntekijälle vuonna 2018. Korvatuista tapaturmista oli työpaikkatapaturmia noin 104 000 ja asunnon ja työn välisellä matkalla sattuneita työmatkatapaturmia noin 23 000.

Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

Dronesta apua metsäsuunnitteluun

Metsä Group kuvasi viime kesänä dronella noin 3 500 hehtaaria metsää Etelä- ja Länsi-Suomessa ja teki niiden pohjalta metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Saatujen kokemusten perusteella menetelmää on kehitetty ja nyt drone-metsäsuunnitelmia myydään vaihtoehtona perinteiselle maastossa tehdylle metsäsuunnitelmalle.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.