Alan Uutiset | 9.5.2018

Tekoälyn standardisointi käynnistyi - kansallisen ryhmän perustamista harkitaan

Tekoälyn standardisoinnin ensimmäinen kansainvälinen ISO-kokous pidettiin Pekingissä huhtikuussa. Kokouksessa perustettiin valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät eri aiheisiin: tekoälyjärjestelmiin, eri tekoälyteknologioihin, luotettavuuden luomiseen sekä käyttökohteisiin. SFS järjestää avoimen kokouksen 22.5., jossa harkitaan tekoälyyn keskittyvän standardisointiryhmän perustamista.

artificial-intelligence-2167835_1000

Aihetta seurataan tällä hetkellä Uudet it-alueet ryhmässä SFS/SR 313 , mutta vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin olisi tuloksellisempaa omassa standardisointiryhmässä.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälyn kansainvälisiin standardeihin:

Aika: tiistai 22.5.2018 klo 9 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki (ks. kartta) Ilmoittautuminen: sähköpostitse asiantuntija Elina Huttuselle (etunimi.sukunimi(a)sfs.fi)

Kansainvälisessä tekoälykomitean (ISO/IEC JTC 1/SC 42) kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Suomea  tilaisuudessa edusti konsulttiyritys Not Innovated Heren toimitusjohtaja, KTT Jarkko Vesa, joka osallistuu myös SFS:n Uusien IT-alueiden  standardisointiryhmän (SFS/SR 313) toimintaan. Jarkko Vesa raportoi kokouksen kulusta ja tärkeimmistä linjauksista seuraavasti:

Työ käynnistyy valmisteluryhmissä

Pekingin kokouksen  painopiste oli työn organisoinnissa ja komitean järjestäytymisessä. SC 42 päätti perustaa Foundational Standards -työryhmän (WG 1), jolle osoitettiin kaksi projektia: Artificial Intelligence Concepts and Terminology ja Framework for Artificial Intelligence Systems Using Machine Learning. WG 1:n vetäjäksi nimettiin Paul Cotton (Microsoft, Kanada).  Lisäksi perustettiin kolme muuta study group -ryhmää.

Study Group 1: Computational approaches and characteristics of artificial intelligences systems

SG 1 keskittyy tekoälyjärjestelmiin ja niiden laskennallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä perehtyy erilaisiin teknologioihin (esim. koneoppimisen algoritmit, päättely) sekä kartoittaa olemassa olevia, erikoistuneita tekoälyratkaisuja (esimerkiksi luonnollisen kielen prosessointi ja konenäkö). Ryhmä kartoittaa myös käytössä olevia käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä tekoälyn hyödyntämisessä. SG 1:n vetäjäksi valittiin Tangli Liu Kiinasta.

Study Group 2: Trustworthiness

SG 2 keskittyy erilaisiin tapoihin synnyttää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, keinoina ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, todennettavuus ja hallittavuus. Ryhmä selvittää teknisiä sudenkuoppia ja arvioi tekoälyjärjestelmiin liittyviä tyypillisiä uhkia ja riskejä sekä keinoja niiden hallitsemiseen. Ryhmä selvittää myös tekoälyjärjestelmiin ja tekoälyavusteiseen päätöksentekoon liittyviä tilastollisia ym. vääristymiä ja vinoumia. SG 2:n vetäjäksi nimitettiin David Filip Irlannista.

Study Group 3: Use Cases and applications

SG 3 keskittyy tekoälyn eri käyttökohteisiin (esim. sosiaaliset verkostot ja sulautetut järjestelmät) ja niiden eri käyttöyhteyksiin (esim. finanssiteknologia, terveydenhuolto, älykodit ja itseohjautuvat autot). Ryhmä kokoaa edustavia käyttötapauksia näiltä alueilta. SG 3:n vetäjäksi nimitettiin Fumihiro Maruyama Japanista.

Seuraava kokous syksyllä Kaliforniassa

Pekingin kokous hyväksyi kansainvälisen tekniikan järjestön IEEE:n ehdotuksen yhteistyöstä tekoälyn standardoinnissa. Lisäksi SC 42 tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten muiden JTC 1:n alakomiteoiden kanssa, koska tekoäly on tärkeässä roolissa monilla eri osa-alueilla.
Seuraava SC 42:n kokous järjestetään Kaliforniassa lokakuussa 2018. Kokousta isännöi Google. Pekingin kokouksessa oli silmiinpistävää amerikkalaisten yritysten vahva läsnäolo: neljän maan delegaation vetäjät olivat Microsoftilta (Ranska, Saksa, Kanada, Iso-Britannia), pari IBM:ltä ja yksi Googlelta (USA). Suomalaisyritystenkin on syytä olla aktiivisia tekoälyn standardoinnin saralla, mikäli Suomi halutaan nostaa tekoälyn eturintamaan.

www.sfs.fi

Uusimmat artikkelit

23.5.2018 | Alan Uutiset

ABB:lle Promaintin Yritysinnovaatio 2018 -palkinto Pohjoinen Teollisuus -messuilla

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ja Suomen Messusäätiö jakoivat vuoden 2018 yritysinnovaatio- ja opinnäytetyöpalkinnot Pohjoinen Teollisuus -messutapahtumassa Oulussa. Tämän vuoden yritysinnovaatiopalkinto myönnettiin ABB Oy:lle. Palkinnon vastaanotti Suomen ABB:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen.

21.5.2018 | Tutkimus ja koulutus

Suomalainen innovaatio vähentää öljyjätteen määrän puoleen

Fluid Intelligence on valittu Business Finlandin ja hallituksen CleanWeb-kärkihankkeeseen. Samalla Business Finland myönsi rahoitusta yrityksen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseen.

Digitaalisuus mullistaa metsäteollisuuden - Promaint-lehti

Metsä elää uuden ajan kynnyksellä. Digitaalisuus mullistaa alan ja tuo metsäteollisuuteen ennennäkemättömiä ratkaisuja, jotka tekevät metsistä entistä älykkäämpiä. Metsästä voidaan kerätä tietoa innovatiivisin tavoin, ja älykästä metsien tarjoaman datan avulla pystymme optimoimaan metsien hoidon ja käytön. Virtuaalimetsät tekevät myös tuloaan.

Suomalainen insinöörityöpalkinto sähköisten voimansiirtojärjestelmien kehittäjätiimille

Suomalainen insinöörityöpalkinto 2018 myönnettiin TkT Kimmo Raumalle, DI Tero Järveläiselle, DI Matti Iskaniukselle, TkT Antti Tarkiaiselle ja TkT Risto Tiaiselle. TEKin ja TFiFin myöntämä 30 000 euron palkinto tuli älykkäiden sähköisten voimansiirtojärjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta lappeenrantalaisessa Visedo Oy:ssä.

Työturvallisuuden vuositilasto 2017: Suurimmat haasteet sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa

Työturvallisuuden suurimmat haasteet ovat sotealalla, kasvuyrityksissä ja ihmisten asenteissa. Tuoreen tilaston mukaan vain joka viides suomalaisyritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Caverion vastaamaan Pohjoismaiden toiseksi suurimman avoimen palvelinkeskuksen valvonnasta ja ylläpidosta

Caverion ja Telia Finland ovat tehneet sopimuksen Telian rakennuttaman uuden Helsinki Data Centerin valvonnasta sekä kiinteistön ylläpidosta. Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuva avoin palvelinkeskus on Pohjoismaiden turvallisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisin.