https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 9.5.2018

Tekoälyn standardisointi käynnistyi - kansallisen ryhmän perustamista harkitaan

Tekoälyn standardisoinnin ensimmäinen kansainvälinen ISO-kokous pidettiin Pekingissä huhtikuussa. Kokouksessa perustettiin valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät eri aiheisiin: tekoälyjärjestelmiin, eri tekoälyteknologioihin, luotettavuuden luomiseen sekä käyttökohteisiin. SFS järjestää avoimen kokouksen 22.5., jossa harkitaan tekoälyyn keskittyvän standardisointiryhmän perustamista.

artificial-intelligence-2167835_1000

Aihetta seurataan tällä hetkellä Uudet it-alueet ryhmässä SFS/SR 313 , mutta vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin olisi tuloksellisempaa omassa standardisointiryhmässä.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälyn kansainvälisiin standardeihin:

Aika: tiistai 22.5.2018 klo 9 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki (ks. kartta) Ilmoittautuminen: sähköpostitse asiantuntija Elina Huttuselle (etunimi.sukunimi(a)sfs.fi)

Kansainvälisessä tekoälykomitean (ISO/IEC JTC 1/SC 42) kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Suomea  tilaisuudessa edusti konsulttiyritys Not Innovated Heren toimitusjohtaja, KTT Jarkko Vesa, joka osallistuu myös SFS:n Uusien IT-alueiden  standardisointiryhmän (SFS/SR 313) toimintaan. Jarkko Vesa raportoi kokouksen kulusta ja tärkeimmistä linjauksista seuraavasti:

Työ käynnistyy valmisteluryhmissä

Pekingin kokouksen  painopiste oli työn organisoinnissa ja komitean järjestäytymisessä. SC 42 päätti perustaa Foundational Standards -työryhmän (WG 1), jolle osoitettiin kaksi projektia: Artificial Intelligence Concepts and Terminology ja Framework for Artificial Intelligence Systems Using Machine Learning. WG 1:n vetäjäksi nimettiin Paul Cotton (Microsoft, Kanada).  Lisäksi perustettiin kolme muuta study group -ryhmää.

Study Group 1: Computational approaches and characteristics of artificial intelligences systems

SG 1 keskittyy tekoälyjärjestelmiin ja niiden laskennallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä perehtyy erilaisiin teknologioihin (esim. koneoppimisen algoritmit, päättely) sekä kartoittaa olemassa olevia, erikoistuneita tekoälyratkaisuja (esimerkiksi luonnollisen kielen prosessointi ja konenäkö). Ryhmä kartoittaa myös käytössä olevia käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä tekoälyn hyödyntämisessä. SG 1:n vetäjäksi valittiin Tangli Liu Kiinasta.

Study Group 2: Trustworthiness

SG 2 keskittyy erilaisiin tapoihin synnyttää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, keinoina ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, todennettavuus ja hallittavuus. Ryhmä selvittää teknisiä sudenkuoppia ja arvioi tekoälyjärjestelmiin liittyviä tyypillisiä uhkia ja riskejä sekä keinoja niiden hallitsemiseen. Ryhmä selvittää myös tekoälyjärjestelmiin ja tekoälyavusteiseen päätöksentekoon liittyviä tilastollisia ym. vääristymiä ja vinoumia. SG 2:n vetäjäksi nimitettiin David Filip Irlannista.

Study Group 3: Use Cases and applications

SG 3 keskittyy tekoälyn eri käyttökohteisiin (esim. sosiaaliset verkostot ja sulautetut järjestelmät) ja niiden eri käyttöyhteyksiin (esim. finanssiteknologia, terveydenhuolto, älykodit ja itseohjautuvat autot). Ryhmä kokoaa edustavia käyttötapauksia näiltä alueilta. SG 3:n vetäjäksi nimitettiin Fumihiro Maruyama Japanista.

Seuraava kokous syksyllä Kaliforniassa

Pekingin kokous hyväksyi kansainvälisen tekniikan järjestön IEEE:n ehdotuksen yhteistyöstä tekoälyn standardoinnissa. Lisäksi SC 42 tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten muiden JTC 1:n alakomiteoiden kanssa, koska tekoäly on tärkeässä roolissa monilla eri osa-alueilla.
Seuraava SC 42:n kokous järjestetään Kaliforniassa lokakuussa 2018. Kokousta isännöi Google. Pekingin kokouksessa oli silmiinpistävää amerikkalaisten yritysten vahva läsnäolo: neljän maan delegaation vetäjät olivat Microsoftilta (Ranska, Saksa, Kanada, Iso-Britannia), pari IBM:ltä ja yksi Googlelta (USA). Suomalaisyritystenkin on syytä olla aktiivisia tekoälyn standardoinnin saralla, mikäli Suomi halutaan nostaa tekoälyn eturintamaan.

www.sfs.fi

Uusimmat artikkelit

8.5.2025 | Alan Uutiset

Teknologiateollisuus: “Vapautuksen päivä” käänsi hyvin alkaneen vuoden valtavaksi epävarmuudeksi

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo parani alkuvuonna vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Jäsenille tehty kysely kertoo kuitenkin suuresta epävarmuudesta. Donald Trumpin toimet ovat hidastaneet investointipäätöksiä. 

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

Olkiluoto 2 palaa sähköntuotantoon vasta toukokuussa

Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin tiistaina 15. huhtikuuta turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. OL2:n generaattorin roottori vaihdetaan vararoottoriin.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.