Tekoälyn standardisointi käynnistyi - kansallisen ryhmän perustamista harkitaan
Tekoälyn standardisoinnin ensimmäinen kansainvälinen ISO-kokous pidettiin Pekingissä huhtikuussa. Kokouksessa perustettiin valmisteluryhmiä, jotka keskittyvät eri aiheisiin: tekoälyjärjestelmiin, eri tekoälyteknologioihin, luotettavuuden luomiseen sekä käyttökohteisiin. SFS järjestää avoimen kokouksen 22.5., jossa harkitaan tekoälyyn keskittyvän standardisointiryhmän perustamista.
Aihetta seurataan tällä hetkellä Uudet it-alueet ryhmässä SFS/SR 313 , mutta vaikuttaminen kansainvälisiin standardeihin olisi tuloksellisempaa omassa standardisointiryhmässä.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälyn kansainvälisiin standardeihin:
Aika: tiistai 22.5.2018 klo 9 Paikka: SFS:n kokouskeskus, Malminkatu 34, Kamppi, Helsinki (ks. kartta) Ilmoittautuminen: sähköpostitse asiantuntija Elina Huttuselle (etunimi.sukunimi(a)sfs.fi)
Kansainvälisessä tekoälykomitean (ISO/IEC JTC 1/SC 42) kokouksessa oli edustettuna 15 maata. Suomea tilaisuudessa edusti konsulttiyritys Not Innovated Heren toimitusjohtaja, KTT Jarkko Vesa, joka osallistuu myös SFS:n Uusien IT-alueiden standardisointiryhmän (SFS/SR 313) toimintaan. Jarkko Vesa raportoi kokouksen kulusta ja tärkeimmistä linjauksista seuraavasti:
Työ käynnistyy valmisteluryhmissä
Pekingin kokouksen painopiste oli työn organisoinnissa ja komitean järjestäytymisessä. SC 42 päätti perustaa Foundational Standards -työryhmän (WG 1), jolle osoitettiin kaksi projektia: Artificial Intelligence Concepts and Terminology ja Framework for Artificial Intelligence Systems Using Machine Learning. WG 1:n vetäjäksi nimettiin Paul Cotton (Microsoft, Kanada). Lisäksi perustettiin kolme muuta study group -ryhmää.
Study Group 1: Computational approaches and characteristics of artificial intelligences systems
SG 1 keskittyy tekoälyjärjestelmiin ja niiden laskennallisiin ominaisuuksiin. Ryhmä perehtyy erilaisiin teknologioihin (esim. koneoppimisen algoritmit, päättely) sekä kartoittaa olemassa olevia, erikoistuneita tekoälyratkaisuja (esimerkiksi luonnollisen kielen prosessointi ja konenäkö). Ryhmä kartoittaa myös käytössä olevia käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä tekoälyn hyödyntämisessä. SG 1:n vetäjäksi valittiin Tangli Liu Kiinasta.
Study Group 2: Trustworthiness
SG 2 keskittyy erilaisiin tapoihin synnyttää luottamusta tekoälyjärjestelmiin, keinoina ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, todennettavuus ja hallittavuus. Ryhmä selvittää teknisiä sudenkuoppia ja arvioi tekoälyjärjestelmiin liittyviä tyypillisiä uhkia ja riskejä sekä keinoja niiden hallitsemiseen. Ryhmä selvittää myös tekoälyjärjestelmiin ja tekoälyavusteiseen päätöksentekoon liittyviä tilastollisia ym. vääristymiä ja vinoumia. SG 2:n vetäjäksi nimitettiin David Filip Irlannista.
Study Group 3: Use Cases and applications
SG 3 keskittyy tekoälyn eri käyttökohteisiin (esim. sosiaaliset verkostot ja sulautetut järjestelmät) ja niiden eri käyttöyhteyksiin (esim. finanssiteknologia, terveydenhuolto, älykodit ja itseohjautuvat autot). Ryhmä kokoaa edustavia käyttötapauksia näiltä alueilta. SG 3:n vetäjäksi nimitettiin Fumihiro Maruyama Japanista.
Seuraava kokous syksyllä Kaliforniassa
Pekingin kokous hyväksyi kansainvälisen tekniikan järjestön IEEE:n ehdotuksen yhteistyöstä tekoälyn standardoinnissa. Lisäksi SC 42 tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten muiden JTC 1:n alakomiteoiden kanssa, koska tekoäly on tärkeässä roolissa monilla eri osa-alueilla.
Seuraava SC 42:n kokous järjestetään Kaliforniassa lokakuussa 2018. Kokousta isännöi Google. Pekingin kokouksessa oli silmiinpistävää amerikkalaisten yritysten vahva läsnäolo: neljän maan delegaation vetäjät olivat Microsoftilta (Ranska, Saksa, Kanada, Iso-Britannia), pari IBM:ltä ja yksi Googlelta (USA). Suomalaisyritystenkin on syytä olla aktiivisia tekoälyn standardoinnin saralla, mikäli Suomi halutaan nostaa tekoälyn eturintamaan.