ORAMA-projektissa pyritään tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja saamaan ne EU:n alueella nykyistä laajempaan käyttöön muun muassa kouluttamalla tiedon keräyksestä vastaavia tahoja. Tavoitteena on järjestelmä, jossa kansallisella tasolla tallennettu tieto siirtyisi edelleen EU:n yhteiseen tietojärjestelmään.

Kuka tahansa voisi katsoa kyseisestä EU:n julkisesta palvelusta, mitä metallisia raaka-aineita tuotetaan, paljonko ja missä EU:n alueella sekä kuinka paljon niitä tuodaan muualta EU:n alueelle. Tiedot ovat merkittäviä, sillä yhteisen tietopankin avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi eri metallien vaihtoehtoisia lähteitä kansainvälisen kaupan häiriöiden varalta.

Projektissa etsitään myös ratkaisuja metallien kaivostuotantoon ja kierrätysvirtoihin liittyvien tilastojen yhdenmukaistamiseen. Vaikka kierrätyksen merkitys kasvaakin jatkuvasti, pääosa metallisista raaka-aineista tulee edelleen kaivoksista. Esimerkiksi kierrätykseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen helpottuu, jos aineisto on nykyistä paremmin vertailukelpoista kaivostuotannon kanssa.

ORAMA-projektin kokonaisbudjetti on 1,73 miljoonaa euroa, mistä Geologian tutkimuskeskuksen osuus on 270 000 euroa.  ORAMA-projektiin osallistujista puolet on muiden EU-maiden geologian tutkimuskeskuksia ja puolet kierrätysraaka-aineisiin erikoistuneita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Suomen lisäksi mukana on 13 maata.