Toimialaraportti: Elintarviketeollisuus kasvaa, vaikka koronapandemia haastaa alaa
Elintarviketeollisuuden kasvuhakuisuus jatkuu. Vienti ja kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana. Kotimaisen ruokajärjestelmän merkitys on laajasti tiedostettu koronapandemian aikana. Kuluvana vuonna Kiinasta on tullut toiseksi tärkein elintarvikkeiden vientimaa Ruotsin jälkeen.
Tiedot selviävät elintarviketeollisuuden toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Alan liikevaihto vuonna 2019 oli noin 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 1,2 prosenttia. Ala tuottaa arvonlisää noin 2,6 miljardia euroa. Elintarvikeyrittäjyys kiinnostaa, sillä uusia yrityksiä vuonna 2019 perustettiin 244 ja toimintansa lopetti 117 yritystä.
Vuonna 2019 elintarvikkeita vietiin 1,75 miljoonalla eurolla, ja vienti koostuu monista eri tuotteista. Tammi-elokuussa 2020 maastamme on viety elintarvikkeita yli 1,2 miljardin euron edestä, kun vastaavana aikana viime vuonna vienti oli 1,1 miljardia euroa. Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen ja kotimarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä, sillä alan tuotannosta noin 85 prosenttia myydään kotimarkkinoilla.
Elintarviketeollisuus työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä noin 1 800 yrityksessä. Lisäksi maassamme toimii tuhatkunta lähiruokayritystä. Elintarviketeollisuudella on teollisuuden aloista suurin välillinen vaikutus, sillä arvioiden mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa tuo työtä kolmelle henkilölle muilla aloilla.
Koronapandemia on vauhdittanut toimintaympäristön muutosta ja heikentänyt alan ennustettavuutta
Koronapandemian pitkittyminen heikentää elintarviketeollisuuden tilannetta ja hankaloittaa erityisesti foodservice-sektorille myyvien elintarvikeyritysten toimintaa. Pandemia on kuitenkin vahvistanut entisestään kotimaisuuden arvostusta sekä kiinnostusta ruokajärjestelmämme huoltovarmuuteen. Toimiva elintarvikehuolto on monesta toimijasta riippuvainen ja sen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia.
Toimintakyvyn turvaaminen, henkilöstön suojaaminen ja muu riskien minimointi ovat lisänneet elintarvikeyritysten kustannuksia, mikä vaatimattomien kannattavuusmarginaalien alalla saattaa vähentää yritysten mahdollisuuksia uudistamiseen. Lisäksi kulutuksen suuntautuminen peruselintarvikkeisiin sekä kotona ruokailuun heikentää elintarvikeyritysten kannattavuutta.
Kasvuhakuisuus jatkuu elintarvike- ja juoma-alan yrityksissä
Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Reilusti yli puolet barometriin vastanneista pk-yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 22 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 45 prosenttia elintarvikeyrityksistä.
Pk-elintarvikeyritykset olivat kyselyssä muita vertailualoja kasvuhakuisempia. Kasvuhakuisuutta todentavat elintarviketeollisuuden monet mittavat strategiset investoinnit. Markkinointi ja myynti nousevat edelleen keskeisinä pk-elintarvikeyrityksen kehittämistarpeina. Kehittämistarpeina ovat voimistuneet tuotanto- ja materiaalitoimet, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatu.
Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.