Alan Uutiset | 11.5.2020

Tuontihake korvaa kotimaista metsähaketta

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja CHP-laitoksissa on viimeisen kahden vuoden aikana lähtenyt varovaiseen nousuun. Samanaikaisesti kotimaisen hakkeen määrä on pienentynyt selvästi ja korvautunut tuontihakkeella. Kemera-asetuksen muutoksella tilannetta voitaisiin parantaa osana koronakriisiin liittyvää elvytystä.

Finlandia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 19.3.2020 julkaiseman ennakkotiedon mukaan energiantuotantoon käytettiin metsähaketta viime vuonna 7,6 milj. m3, josta Luken 23.4.2020 julkaistun arvion mukaan noin 21 % eli 1,6 miljoonaa m3 oli tuontipuuta.  Vastaavasti vuonna 2017 käytettiin 7,2 milj. m3 energiantuotantoon, josta 8 % eli 0,6 milj. m3 oli tuontipuuta. Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa kasvoi siis kahdessa vuodessa 0,4 miljoonaa kuutiometriä, mutta samalla tuontipuun määrä kasvoi miljoonalla kuutiometrillä. Hakkuutähdehakkeen käyttö kasvoi samalla aikavälillä 0,6 milj. m3 samalla kuin kantopuun ja erikokoisen runkopuun käyttö kutistui 0,05 milj. m3 ja kantopuun määrä pieneni 0,4 milj. m3. Puun tuonti korvasi siis ennen kaikkea kotimaisen pienpuun käyttöä.

- Kasvu on ollut tuonnin varassa ja samalla kotimainen metsähake on korvautunut tuonnilla. Osana koronaelvytystä tilannetta voitaisiin parantaa lisäämällä pienpuun kotimaista tarjontaa loppukäyttöneutraalisti ja metsänhoitoa tukien. Käytännössä pitäisi tehdä pikainen päätös Kemera-lain jatkamisesta ja ehtojen palauttamisesta vuoden 2015 tilanteeseen, ehdottaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Kestävän metsätalouden rahoituksen (Kemera) asetuksen ehtoja kiristettiin vuonna 2016 valtiontalouden säästösyistä eri työlajeille. Nuorten metsien hoidon kohdalla säästö toteutettiin alentamalla tukitasoja ja kiristämällä nuorten metsien hoidon kohteiden puun keruutuen vaatimuksia runkolukupoistuman 1000 rungosta 1500 runkoon Etelä-Suomessa ja 800 rungosta 1000 runkoon Pohjois-Suomessa, minkä takia koneellinen korjuu uusien vaatimusten mukaisissa kohteissa usein on kannattamatonta eikä käytännössä nuorten metsien hoidon rästejä (n. 800 000 ha Suomessa, Lähde:  Luonnonvarakeskus 2019 ) pysty tällä työlajilla purkamaan toivotulla tavalla. Palauttamalla runkolukurajoja poistuman määrän ja läpimittavaatimusten suhteen vuoden 2015 tilanteen mukaisiksi parannettaisiin toimintaedellytyksiä ja lisättäisiin pienpuun korjuumahdollisuuksia.

Pienpuun korjuu eri puolilla maata edistäisi työllisyyttä, tukisi metsänhoitoa, aluetaloutta ja energian huoltovarmuutta ja parantaisi kauppatasetta. Kivihiilikielto ja energiaturpeen käytön väheneminen lisäävät 2020-luvulla kysyntää energiapuulle. Hallitusohjelmassa on todettu, ettei energiapuuksi ajeta teollisuudelle kelpaavaa ainespuuta.

Nykyinen Kemera-laki on voimassa vuoden 2020 loppuun. Jo nyt on tiedossa, että uutta Kemera-lakia ei käytännössä voi saada voimaan ennen 2022.

Uusimmat artikkelit

Kivivillajäte ekologisesti kierrätykseen tehtaalta ja rakennustyömailta

Rakennusten julkisivuissa käytettävien pelti-villa-pelti-elementtien valmistuksessa ja asennuksessa syntyvä kivivillajäte on tähän asti ollut ongelmajätettä. Nyt se voidaan kierrättää ja hyödyntää uusien eristeiden valmistuksessa.

4.6.2020 | Alan Uutiset

Kemianteollisuuden koronakysely: kolmasosa ennakoi investointien laskua

Suurimmalla osalla kemianteollisuuden yrityksistä menee vielä normaalisti tai hyvin, mutta huonosti menevien määrä on kasvanut kuukaudessa kymmenyksellä. Seuraavan kuukauden ja kolmen kuukauden kuluessa tilanteen arvioidaan edelleen heikkenevän, ja koko vuoden liikevaihdon laskua ennakoi 75 prosentttia vastaajista, Kemianteollisuus ry:n toteuttamasta kyselystä selviää.

29.5.2020 | Tutkimus ja koulutus

Rakentajat tehostavat kosteudenhallintaa verkkokoulutuksella

Neljätoista Suomen suurinta rakennusliikettä on yhdessä kehittänyt eKosteus-koulutuksen ja alkaa hyödyntää sitä oman henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista sekä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea. Asiasta raportoi Rakennusteollisuus RT ry.

29.5.2020 | Kumppaniartikkeli

Viafin Service jatkaa yrityskaupan jälkeen kasvu-uralla

Teollisuuden kunnossapitoa tarjoava Viafin Service Oyj on vuoden ajan sulatellut suurta kaasualan käyttö- ja kunnossapitopalveluihin liittyvää yrityskauppaa. Nyt Viafin GASiksi nimetyn yhtiön hankinta on saatettu onnistuneesti päätökseen ja listautunut emoyhtiö voi jatkaa matkaa kohti seuraavaa tavoitetta. Päämääränä on nousta sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi teollisuuden kunnossapitoyhtiöksi vuoden 2022 aikana.

Myös maatalouskoneiden huoltokirjaukset hoituvat mobiilisti

Maatalouskoneiden huollot merkitään yleisimmin paperiseen huoltovihkoon. Työtehoseuran keväällä tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia vastaajista käytti sähköistä huoltokirjaa, yleisimmin Exceliä. Tutkimus osoitti, että mobiilisti käytettävälle huoltokirjalle olisi kysyntää. Nyt sellainen löytyy TTS-Koneesta ja on käytettävissä kaikille käyttöoikeuden lunastaneille.

Kestävillä teräksillä pidennetään työvälineiden käyttöikää, säästetään materiaalia

Uddeholms Ab on ruotsalainen työkaluteräsvalmistaja, joka kuuluu itävaltalaiseen voestalpine-teräskonserniin. 

20 prosenttia Kajaanin kaukolämmöstä: CSC ja Loiste Lämpö allekirjoittivat sopimuksen

Loiste Lämpö ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen LUMI-supertietokoneelle rakennettavan datakeskuksen kaukolämpöliittymän rakentamisesta ja hukkalämmön hyödyntämisestä. Sopimuksen mukaan vuoden 2021 alussa käynnistyvä datakeskus kerää talteen toimintansa sivutuotteena syntyvän lämmön, jonka Loiste Lämpö siirtää verkkoonsa lämmittämään kajaanilaisia koteja ja liiketiloja.