Työterveyshuollon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi
Työterveyshuoltomenojen pitkään jatkuneen kasvun taittumiseen on vaikuttanut taantuma. Sen seurauksena muun muassa työterveyshuollon piirin kuuluvien työntekijöiden määrä on vähentynyt. Toisaalta keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Työterveyshuollon menot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien. Tämä kasvu on ollut huomattavasti terveydenhuollon kokonaismenojen kasvua nopeampaa. Vuonna 2014 työterveyshuollon kustannukset olivat 778 miljoonaa euroa, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun otetaan huomioon inflaatio, työterveyshuollon kustannukset pienivät reaalisesti vuoteen 2013 verrattuna.
Työterveyshuoltomenojen kasvun taittumiseen on vaikuttanut taantuma. Sen vaikutuksesta muun muassa työterveyshuollon piirin kuuluvien työntekijöiden määrä pieneni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 30 000 hengellä. Toisaalta menojen maltillista kehitystä kuvaa se, että työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin vuosiin aiemmin. Kasvu oli vain 1,8 prosenttia, kun aiemmin keskimääräiset kustannukset nousivat yli 5 prosenttia vuodessa.
Vuonna 2014 Kela maksoi työterveyshuollon korvauksia 336 miljoonaa euroa. Näistä korvauksista 59 prosenttia maksettiin yksityisissä lääkärikeskuksissa tehdystä työterveyshuollosta. Vielä 10 vuotta sitten lääkäri-keskusten osuus korvauksista oli kolmannes. Työnantajien omien työterveysasemien toiminta on vastaavasti supistunut, kun palveluita on ulkoistettu. Terveyskeskusten ja kunnallisten liikelaitosten osuus työterveyshuoltopalveluista on viidennes.
Työterveyshuollon rahoittavat pääosin työnantajat
Työnantajat kustantavat työtulovakuutusmaksuillaan ja suorin maksuosuuksin noin 87 prosenttia työterveyshuollon menoista. Työntekijöiden osuudeksi jää tällöin 13 prosenttia. Vuonna 2014 työterveyshuollon 778 miljoonan euron menoista käytettiin 44 miljoonaa työpaikkaselvityksiin, 81 miljoonaa tietojen antamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen, 175 miljoonaa terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurantaan sekä 32 miljoonaa ehkäisevän työterveyshuollon muihin voimavaroihin. Sairaanhoidon osuus oli yhteensä 446 miljoonaa.