https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 23.3.2016

Uhkaako Suomen tulevaisuutta insinööripula?

Tekniikan osaamisen tasoa on perinteisesti pidetty Suomessa varsin hyvänä, ja alan opiskelijoille on riittänyt työtä. Suhdannevaihteluista huolimatta insinööriala nähdään myös tulevaisuudessa vahvasti työllistävänä muun muassa eläköitymisen ja teknologian jatkuvan kehityksen myötä. Nyt pelkona on paheneva insinööripula, mikäli alan vetovoimaa ei nosteta nykyisestään.

smartgenius

Kuva: Wärtsilä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan ammattilaisia on jopa 2 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laskee, että valmistuneiden insinöörien ja avoimien työpaikkojen välillä on vuosittain noin 250 osaajan vajaus. Työryhmä ehdottaakin tekniikan ja liikenteen alan AMK-aloituspaikkojen lisäämistä, kun vastaavasti joidenkin muiden alojen koulutuspaikkoja tullaan todennäköisesti vähentämään.

- Jos työvoimavajauksen lisäksi ottaa huomion sen, että eläköityminen kiihtyy, on meillä vuonna 2020 pula noin 1 500 insinööristä, arvioi Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.

Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen Vetovoimaa insinöörikoulutukselle -projektin tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa Suomessa.

- Insinöörin ammatti on mielenkiintoinen ja palkka on tilastojen valossa kilpailukykyinen. Insinöörikunnan keskipalkka on 4 175 euroa kuussa, kun suomalaisten keskipalkka on 3 308 euroa. Alan heikon vetovoiman lisäksi olemme erityisen huolestuneita siitä, että opintojen pariin hakeutuvista on tällä hetkellä naisia vain 15 prosenttia. Kasvupotentiaalia siis on, kannustaa Centria-ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Paula Erkkilä.

Työelämä muuttuu – insinöörikoulutus sen mukana

Helsingissä pidetyn  Insinööripula uhkaa Suomea -mediatapahtuman avauspuheenvuoron piti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi muun muassa, että maailma muuttuu jatkuvasti entistä globaalimpaan suuntaan ja, että tämä näkyy myös työmarkkinoilla.

- On arvioitu, että jopa puolet nykyisistä ammateista katoaa teknologisen kehityksen myötä ja sen seurauksena myös tulevaisuuden työn osaamistarpeet muuttuvat.

Yksi tärkeä kysymys on nyt se, miten suomalaista insinöörialan koulutusta lähdetään jatkossa kehittämään, jotta se vastaisi kiristyvässä kilpailussa nykyistä paremmin työelämän odotuksiin.

- Valmistamme insinööriosaajia sellaiseen maailmaan, missä omaa osaamista on päivitettävä läpi työuran, jotta pysyy kehityksen kärjessä ja nopeassa muutoksessa mukana.

Ministeri muistuttaa kuitenkin, että tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita on lähes mahdotonta ennakoida etukäteen.

- Nykyisin työelämässä olevia insinöörejä eläköityy ja toisaalta uudet teknologiat vaativat aivan uudenlaista osaamista. Kaiken kaikkiaan maailmassa valmistuu yli miljoona insinööriä vuodessa.  Onkin selvää, ettei Suomi voi kilpailla insinöörien määrällä, vaan sillä, että tarjoamamme insinööriosaaminen on maailman huippua ja vastaa työmarkkinoilla käynnissä olevaan nopeaan muutokseen.

Yhtenä suomalaisen insinöörialan koulutusjärjestelmän vahvuutena on sen vahva yhteys työelämään.

- Insinöörikoulutuksella on suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille, erityisesti vientiteollisuuden nostamisessa. Jatkossakin insinöörikoulutusta kannattaisi kehittää vahvassa ja tiiviissä yhteydessä elinkeinoelämän kanssa.

Insinöörityön mielikuvat uusiksi

Wärtsilän Energy Solutions -liiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvistin korosti tilaisuudessa, että tekniikan alaa opiskelemalla on mahdollisuus olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmalle.

Wärtsilä on itse merkittävä alan työllistäjä. Yhtiö työllistää noin 19 000 henkilöä noin 70 eri maassa ja yli 200 toimipisteessä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan vakansseja on  jopa 2 500.

- Näemme esimerkiksi, että digitalisaatio on sellainen merkittävä tekijä, joka tulee muuttamaan meidän toimintaamme tulevaisuudessa ja tulemme tarvitsemaan paljon tämän alan osaajia. Esimerkiksi laivapuolella tehtävät huoltotoimenpiteet eivät enää vaadi sitä, että lähetämme insinöörin laivalle, vaan voimme tehdä hyvin paljon näistä toimenpiteistä etänä - esimerkiksi Vaasan toimipisteestämme käsin – ja näin nopeuttaa asiakaspalveluamme ja samalla säästää luontoa.

Blomqvistin mukaan monien nuorten hakeutumista tekniikan alalle voi estää jopa perinteiset mielikuvat insinöörityöstä.

- Monet nuoret eivät välttämättä oikein tiedä mitä tekninen ala pitää sisällään. Moni voi kuvitella esimerkiksi sitä, että se on jonkinlaista ”haalarihommaa”.  Mutta itsekin insinöörinä ja haalaripukuisena teekkarina elämää viettäneenä tiedän, että haalarit liittyvät insinööreillä monesti johonkin ihan muuhun kuin työhön. Automaatio on tuonut mukanaan sen, että käytännössä tuotannonkin parissa työskentelevät ihmiset tekevät valtaosan työstään päätteen äärellä siisteissä työoloissa.

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.