https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 23.3.2016

Uhkaako Suomen tulevaisuutta insinööripula?

Tekniikan osaamisen tasoa on perinteisesti pidetty Suomessa varsin hyvänä, ja alan opiskelijoille on riittänyt työtä. Suhdannevaihteluista huolimatta insinööriala nähdään myös tulevaisuudessa vahvasti työllistävänä muun muassa eläköitymisen ja teknologian jatkuvan kehityksen myötä. Nyt pelkona on paheneva insinööripula, mikäli alan vetovoimaa ei nosteta nykyisestään.

smartgenius

Kuva: Wärtsilä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan ammattilaisia on jopa 2 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laskee, että valmistuneiden insinöörien ja avoimien työpaikkojen välillä on vuosittain noin 250 osaajan vajaus. Työryhmä ehdottaakin tekniikan ja liikenteen alan AMK-aloituspaikkojen lisäämistä, kun vastaavasti joidenkin muiden alojen koulutuspaikkoja tullaan todennäköisesti vähentämään.

- Jos työvoimavajauksen lisäksi ottaa huomion sen, että eläköityminen kiihtyy, on meillä vuonna 2020 pula noin 1 500 insinööristä, arvioi Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.

Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen Vetovoimaa insinöörikoulutukselle -projektin tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa Suomessa.

- Insinöörin ammatti on mielenkiintoinen ja palkka on tilastojen valossa kilpailukykyinen. Insinöörikunnan keskipalkka on 4 175 euroa kuussa, kun suomalaisten keskipalkka on 3 308 euroa. Alan heikon vetovoiman lisäksi olemme erityisen huolestuneita siitä, että opintojen pariin hakeutuvista on tällä hetkellä naisia vain 15 prosenttia. Kasvupotentiaalia siis on, kannustaa Centria-ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Paula Erkkilä.

Työelämä muuttuu – insinöörikoulutus sen mukana

Helsingissä pidetyn  Insinööripula uhkaa Suomea -mediatapahtuman avauspuheenvuoron piti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi muun muassa, että maailma muuttuu jatkuvasti entistä globaalimpaan suuntaan ja, että tämä näkyy myös työmarkkinoilla.

- On arvioitu, että jopa puolet nykyisistä ammateista katoaa teknologisen kehityksen myötä ja sen seurauksena myös tulevaisuuden työn osaamistarpeet muuttuvat.

Yksi tärkeä kysymys on nyt se, miten suomalaista insinöörialan koulutusta lähdetään jatkossa kehittämään, jotta se vastaisi kiristyvässä kilpailussa nykyistä paremmin työelämän odotuksiin.

- Valmistamme insinööriosaajia sellaiseen maailmaan, missä omaa osaamista on päivitettävä läpi työuran, jotta pysyy kehityksen kärjessä ja nopeassa muutoksessa mukana.

Ministeri muistuttaa kuitenkin, että tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita on lähes mahdotonta ennakoida etukäteen.

- Nykyisin työelämässä olevia insinöörejä eläköityy ja toisaalta uudet teknologiat vaativat aivan uudenlaista osaamista. Kaiken kaikkiaan maailmassa valmistuu yli miljoona insinööriä vuodessa.  Onkin selvää, ettei Suomi voi kilpailla insinöörien määrällä, vaan sillä, että tarjoamamme insinööriosaaminen on maailman huippua ja vastaa työmarkkinoilla käynnissä olevaan nopeaan muutokseen.

Yhtenä suomalaisen insinöörialan koulutusjärjestelmän vahvuutena on sen vahva yhteys työelämään.

- Insinöörikoulutuksella on suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille, erityisesti vientiteollisuuden nostamisessa. Jatkossakin insinöörikoulutusta kannattaisi kehittää vahvassa ja tiiviissä yhteydessä elinkeinoelämän kanssa.

Insinöörityön mielikuvat uusiksi

Wärtsilän Energy Solutions -liiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvistin korosti tilaisuudessa, että tekniikan alaa opiskelemalla on mahdollisuus olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmalle.

Wärtsilä on itse merkittävä alan työllistäjä. Yhtiö työllistää noin 19 000 henkilöä noin 70 eri maassa ja yli 200 toimipisteessä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan vakansseja on  jopa 2 500.

- Näemme esimerkiksi, että digitalisaatio on sellainen merkittävä tekijä, joka tulee muuttamaan meidän toimintaamme tulevaisuudessa ja tulemme tarvitsemaan paljon tämän alan osaajia. Esimerkiksi laivapuolella tehtävät huoltotoimenpiteet eivät enää vaadi sitä, että lähetämme insinöörin laivalle, vaan voimme tehdä hyvin paljon näistä toimenpiteistä etänä - esimerkiksi Vaasan toimipisteestämme käsin – ja näin nopeuttaa asiakaspalveluamme ja samalla säästää luontoa.

Blomqvistin mukaan monien nuorten hakeutumista tekniikan alalle voi estää jopa perinteiset mielikuvat insinöörityöstä.

- Monet nuoret eivät välttämättä oikein tiedä mitä tekninen ala pitää sisällään. Moni voi kuvitella esimerkiksi sitä, että se on jonkinlaista ”haalarihommaa”.  Mutta itsekin insinöörinä ja haalaripukuisena teekkarina elämää viettäneenä tiedän, että haalarit liittyvät insinööreillä monesti johonkin ihan muuhun kuin työhön. Automaatio on tuonut mukanaan sen, että käytännössä tuotannonkin parissa työskentelevät ihmiset tekevät valtaosan työstään päätteen äärellä siisteissä työoloissa.

Uusimmat artikkelit

Dronet ja paikkatietoanalytiikka kertovat, milloin ja missä sähköverkon kunnossapitotoimia tulee tehdä

Evision Oy on yhteistyössä Enerva Oy:n ja Järvi-Suomen Energia Oy:n kanssa kehittänyt verkon luotettavuusperusteisuuden analytiikkamallin, joka ratkoo energiayhtiöiden kunnossapitohaasteita ja tarjoaa säästöjä. 

27.6.2024 | Alan Uutiset

Metso sai merkittävän tilauksen Intiasta – rakenteilla ensimmäinen suuren mittakaavan elektroniikkaromun kierrätyslaitos

"Tämä on meille tärkeä tilaus. Hindalco Industries on tällä hetkellä yksi Intian merkittävimmistä alumiinin ja kuparin tuottajista," Metson sulatusliiketoiminnan johtaja Jyrki Makkonen toteaa.

Työntekijä putosi murskaimen päältä huoltotehtävissä – sakkoja vastuuhenkilöille

"Putoamistyötapaturmia tapahtuu edelleen liikaa ja putoamisesta voi aiheutua erittäin vakavia vammoja tai jopa kuolema", Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen juristi Matti Suontausta muistuttaa.

Valio investoi Lapinlahden tehtaaseen yli 60 miljoonaa euroa

Investointi käsittää juustonvalmistustilojen laajennuksen ja laitteiden uusimisen. Investoinnin tarkoituksena on korvata nykyinen, teknisen käyttöikänsä päässä oleva valmistuslaitteisto.

Schneider Electric testaa Helenin sähköverkossa haitallisen SF6-kaasun korvaamista uudella teknologialla

Merkittävä osa sähköverkkoon asennetuista keskijännitekojeistoista sisältää SF6-kaasua. Schneider Electric on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa RM AirSeT -kojeiston avulla.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.