Alan Uutiset | 23.3.2016

Uhkaako Suomen tulevaisuutta insinööripula?

Tekniikan osaamisen tasoa on perinteisesti pidetty Suomessa varsin hyvänä, ja alan opiskelijoille on riittänyt työtä. Suhdannevaihteluista huolimatta insinööriala nähdään myös tulevaisuudessa vahvasti työllistävänä muun muassa eläköitymisen ja teknologian jatkuvan kehityksen myötä. Nyt pelkona on paheneva insinööripula, mikäli alan vetovoimaa ei nosteta nykyisestään.

smartgenius

Kuva: Wärtsilä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan ammattilaisia on jopa 2 500.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laskee, että valmistuneiden insinöörien ja avoimien työpaikkojen välillä on vuosittain noin 250 osaajan vajaus. Työryhmä ehdottaakin tekniikan ja liikenteen alan AMK-aloituspaikkojen lisäämistä, kun vastaavasti joidenkin muiden alojen koulutuspaikkoja tullaan todennäköisesti vähentämään.

- Jos työvoimavajauksen lisäksi ottaa huomion sen, että eläköityminen kiihtyy, on meillä vuonna 2020 pula noin 1 500 insinööristä, arvioi Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.

Suomen ammattikorkeakoulujen yhteisen Vetovoimaa insinöörikoulutukselle -projektin tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa Suomessa.

- Insinöörin ammatti on mielenkiintoinen ja palkka on tilastojen valossa kilpailukykyinen. Insinöörikunnan keskipalkka on 4 175 euroa kuussa, kun suomalaisten keskipalkka on 3 308 euroa. Alan heikon vetovoiman lisäksi olemme erityisen huolestuneita siitä, että opintojen pariin hakeutuvista on tällä hetkellä naisia vain 15 prosenttia. Kasvupotentiaalia siis on, kannustaa Centria-ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Paula Erkkilä.

Työelämä muuttuu – insinöörikoulutus sen mukana

Helsingissä pidetyn  Insinööripula uhkaa Suomea -mediatapahtuman avauspuheenvuoron piti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi muun muassa, että maailma muuttuu jatkuvasti entistä globaalimpaan suuntaan ja, että tämä näkyy myös työmarkkinoilla.

- On arvioitu, että jopa puolet nykyisistä ammateista katoaa teknologisen kehityksen myötä ja sen seurauksena myös tulevaisuuden työn osaamistarpeet muuttuvat.

Yksi tärkeä kysymys on nyt se, miten suomalaista insinöörialan koulutusta lähdetään jatkossa kehittämään, jotta se vastaisi kiristyvässä kilpailussa nykyistä paremmin työelämän odotuksiin.

- Valmistamme insinööriosaajia sellaiseen maailmaan, missä omaa osaamista on päivitettävä läpi työuran, jotta pysyy kehityksen kärjessä ja nopeassa muutoksessa mukana.

Ministeri muistuttaa kuitenkin, että tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita on lähes mahdotonta ennakoida etukäteen.

- Nykyisin työelämässä olevia insinöörejä eläköityy ja toisaalta uudet teknologiat vaativat aivan uudenlaista osaamista. Kaiken kaikkiaan maailmassa valmistuu yli miljoona insinööriä vuodessa.  Onkin selvää, ettei Suomi voi kilpailla insinöörien määrällä, vaan sillä, että tarjoamamme insinööriosaaminen on maailman huippua ja vastaa työmarkkinoilla käynnissä olevaan nopeaan muutokseen.

Yhtenä suomalaisen insinöörialan koulutusjärjestelmän vahvuutena on sen vahva yhteys työelämään.

- Insinöörikoulutuksella on suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille, erityisesti vientiteollisuuden nostamisessa. Jatkossakin insinöörikoulutusta kannattaisi kehittää vahvassa ja tiiviissä yhteydessä elinkeinoelämän kanssa.

Insinöörityön mielikuvat uusiksi

Wärtsilän Energy Solutions -liiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvistin korosti tilaisuudessa, että tekniikan alaa opiskelemalla on mahdollisuus olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmalle.

Wärtsilä on itse merkittävä alan työllistäjä. Yhtiö työllistää noin 19 000 henkilöä noin 70 eri maassa ja yli 200 toimipisteessä. Suomessa Wärtsilä työllistää lähes 3 800 henkilöä, joista teknisen alan vakansseja on  jopa 2 500.

- Näemme esimerkiksi, että digitalisaatio on sellainen merkittävä tekijä, joka tulee muuttamaan meidän toimintaamme tulevaisuudessa ja tulemme tarvitsemaan paljon tämän alan osaajia. Esimerkiksi laivapuolella tehtävät huoltotoimenpiteet eivät enää vaadi sitä, että lähetämme insinöörin laivalle, vaan voimme tehdä hyvin paljon näistä toimenpiteistä etänä - esimerkiksi Vaasan toimipisteestämme käsin – ja näin nopeuttaa asiakaspalveluamme ja samalla säästää luontoa.

Blomqvistin mukaan monien nuorten hakeutumista tekniikan alalle voi estää jopa perinteiset mielikuvat insinöörityöstä.

- Monet nuoret eivät välttämättä oikein tiedä mitä tekninen ala pitää sisällään. Moni voi kuvitella esimerkiksi sitä, että se on jonkinlaista ”haalarihommaa”.  Mutta itsekin insinöörinä ja haalaripukuisena teekkarina elämää viettäneenä tiedän, että haalarit liittyvät insinööreillä monesti johonkin ihan muuhun kuin työhön. Automaatio on tuonut mukanaan sen, että käytännössä tuotannonkin parissa työskentelevät ihmiset tekevät valtaosan työstään päätteen äärellä siisteissä työoloissa.

Uusimmat artikkelit

5.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Avaruusalan innovaatiot tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa

Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävä kasvu, avaruuden kestävä käyttö ja arktinen alue, eli Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeiset viestit, olivat vahvasti esillä European Space Week –tapahtuman ohjelmassa 3.-5. joulukuuta Helsingissä.

5.12.2019 | Alan Uutiset

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin

Konecranes vahvistaa markkina-asemaansa nopeasti kasvavilla Kaakkois-Aasiassa ostamalla MHE-Demagin. Yritysosto kasvattaa Konecranesin liikevaihtoa Aasian ja Tyynenmeren alueella noin 30 prosenttia. Kaupan odotetaan toteutuvan 2.1.2020.

TUKES: Sähkötöiden johtajilla ja käytön johtajilla on ryhdistäytymisen paikka

Sähkölaitteistojen varmennus- ja määräaikaistarkastuksissa on ilmennyt asennuksiin liittyviä puutteita. Turvalllisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa sähkötöiden johtajia ja käytön johtajia tehostamaan toimintaansa ja valvomaan annettujen ohjeiden noudattamista. Käyttöönottotarkastukseen on keskityttävä huolellisesti. Huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa pitää noudattaa. Tukes ryhtyy valvomaan käytön johtajien toimintaa entistä tiiviimmin mm. dokumenttivalvonnan keinoin.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä - SisuID-pilotti asiakkaiden tunnistamiseksi verkossa ja kivijalassa

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

Teollisuuden tarkastukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti

Viasor Oy palkittiin Teknologia 19-tapahtuman yhteydessä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön vuoden 2019 yritysinnovaatiopalkinnolla. Lokakuussa 2018 perustettu yhtiö on kehittänyt droneja hyödyntävän ratkaisun vaikeasti lähestyttävien kohteiden, kuten säiliöiden, kunnon tarkastukseen. Droneilla tehtävät seinämän paksuusmittaukset mahdollistavat käsin suoritettuja mittauksia laajemman otannan kustannustehokkaalla ja turvallisella tavalla.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.