https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 15.10.2015

Uuden ydinvoimalaitoksen tavoitteellinen 60 vuoden käyttöikä asettaa omat vaatimuksensa laitoksen kunnossapidolle

Ydinvoimalaitoksen kunnossapitoon liittyviä erityispiirteitä selvitetään Lapin ammattikorkeakoulun käynnistämässä Ydinvoimalaitoksen kunnossapidon erityispiirteet -hankkeessa. Samalla etsitään uusia kunnossapitoon liittyviä liiketoiminnan avauksia.

fenno_lapinamk

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat lähinnä Lapin alueen kunnossapidon palveluliiketoimintaan liittyvät yritykset. Hankkeessa syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää myös Lapin ammattikorkeakoulussa koulutussisältöjen uudistamisessa ja sitä kautta henkilöiden ja yritysten osaamisen kasvattamisessa.

Hankkeen avulla pyritään selvittämään tulevaisuuteen tähtäävän kunnossapitoliiketoiminnan tarvetta, mikä laajentaa alueen yritysten menestymisen mahdollisuuksia sekä tuo työelämä- ja insinöörikoulutuksen kehittämiselle uuden lähestymiskulman. Hankkeen tavoitteena on myös edistää suoraan yritysten, oppilaitosten, korkeakoulujen ja osaamiskeskusten verkostoitumista.

Pyhäjoen Hanhikiven alueelle nouseva ydinvoimalaitos luo seutukuntaan ja laajemminkin pysyvää kysyntää erilaisille teollisille palveluille vähintään 60 vuoden ajaksi. Rakennus- ja käyttövaiheen aikana tarvitaan monen eri alan osaajia niin ydinvoima-alalta kuin monilta muiltakin aloilta.

Fennovoima ja Rusatom Overseas, venäläisen Rosatomin tytäryhtiö, ovat allekirjoittaneet joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.

Ydinvoimahankkeen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko Suomeen ja erityisesti Pohjois-Suomeen. Ydinvoimalaprojekti kestää noin kymmenen vuotta ja jakautuu rakentamis-, ja asennusvaiheeseen sekä käyttöönottovaiheeseen. Ydinvoimalaprojektin kunnossapitovalmiuden kehittäminen on jo aloitettu ja se jatkuu koko projektin ajan.

Uuden ydinvoimalaitoksen tavoitteellinen käyttöikä on tyypillisesti 60 vuotta. Jotta voimalaitos pysyy hyvässä kunnossa koko toiminta-aikansa ajan, tehdään sille vuosittain tarkastuksia ja huoltoja. Kunnossapito tulee tapahtumaan suurimmilta osin voimalaitoksen vuosihuolloissa.

Ydinvoimalaitoksen kunnossapidon erityispiirteet -hanke valmistuu vuoden 2016 huhtikuun lopussa. Sitä rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja: www.lapinamk.fi

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.