Alan Uutiset | 3.12.2018

Uusiutuvan energian kulutus on saavuttanut fossiilisen energian

Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

greenenergy

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014. 

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. 

Alan työllisyyden odotetaan parantuvan

Tuoreen pk-toimialabarometrin mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin. 

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan. 

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017. 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

23.8.2019 | Tutkimus ja koulutus

LUT-yliopisto osaksi kaivosalan kansainvälistä osaamiskeskusta

LUT-yliopisto on kutsuttu partneriksi kansainväliseen kaivosalan osaamiskeskukseen, jota johtaa Saint-Petersburg Mining University Pietarissa. Keskus toimii YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn hyväksymänä osaamiskeskuksena, joka edistää mineraalivarojen vastuullista hyötykäyttöä maailmanlaajuisesti.

Arktisten alueiden öljyntorjuntaa voidaan parantaa biojätteillä

Öljyvahingot ovat yksi vakavimmista uhkista merialueiden ekosysteemeille. Vahingon sattuessa torjuntamenetelmien sekä -kaluston saatavuus ja soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin vaihtelevat suuresti. LUTin vihreän kemian laboratorio kehittää arktisille merialueille soveltuvaa torjuntaratkaisua, jonka osana hyödynnetään biojätteitä.

22.8.2019 | Alan Uutiset

LeaseGreenin johto uudistuu: Thomas Luther toimitusjohtajaksi

LeaseGreen uudistaa ja vahvistaa johtajistoaan. Uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.12.2019 Thomas Luther, ja nykyinen toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto siirtyy vastaamaan yhtiön palvelukehityksestä ja asiakkuuksista. Muutoksen tavoitteena on lisätä resursseja LeaseGreenin kasvun johtamiseen, palvelun kehittämiseen ja asiakastyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen.

Schneider Electric toimittaa digitaaliset ratkaisut Haminan LNG-terminaalin sähköistykseen

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric kertoo toimittavansa Wärtsilän LNG-terminaaliprojektiin integroidun kokonaisratkaisun sähköistykseen ja prosessinhallintaan.

Nokian Renkaiden USA:n tehtaan rakentaminen etenee

Nokian Renkaiden rakenteilla oleva Daytonin-tehdas on merkittävä osa yhtiön kasvustrategiaa, jolla yhtiö pyrkii kaksinkertaistamaan myyntinsä USA:ssa vuoteen 2023 mennessä. Laitoksen myötä yhtiö pystyy tuottamaan maanosan kuluttajien tarpeisiin räätälöityjä premium-tuotteita, kasvattamaan ja vahvistamaan asiakaskuntaansa.

Langh Tech toimitti skrubberit Chiosin uuteen tankkeriin

Suomalainen Langh Tech on toimittanut rikkipesurit kreikkalaisen Chios Navigationin uuteen 50 000 dwt:n tuotetankkeriin, joka luovutettiin äskettäin korealaiselta Hyundai Mipon telakalta.

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.