Alan Uutiset | 3.12.2018

Uusiutuvan energian kulutus on saavuttanut fossiilisen energian

Vuonna 2017 uusiutuvan energian käyttöosuus kasvoi kokonaisenergiankulutuksesta yhtä suureksi kuin fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä, ja teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

greenenergy

Uusiutuvan energian käyttö nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Sen kokonaiskäyttö kasvoi yhteensä 10 terawattituntia (TWh). EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014. 

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut koko ajan nousussa vuotta 2016 lukuun ottamatta. Sen osuus nousi viime vuonna yli 40 prosenttiin energian loppukulutuksesta, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 73,5 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta. Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 26,7 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 7,78 miljoonaa kuutiota, neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. 

Alan työllisyyden odotetaan parantuvan

Tuoreen pk-toimialabarometrin mukaan uusiutuvan energian toimialalla näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin vuosi sitten. Toimialan yritykset arvioivat kuitenkin lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja heikommiksi. Odotukset jäävät myös selvästi viime syksyn tasosta.

Suomen vaihtotase vuonna 2017 oli energiatuotteiden osalta 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 8,8 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin. 

Sähkön markkinahinnan nousu vahvistaa uusiutuvan energian investointeja

Sähkön markkinahinta on ollut poikkeuksellisen alhainen viime vuosia, mutta sähkön keskimääräinen markkinahinta Suomessa on noussut viime kuukausina 45–50 euroon megawattitunnilta. Myös tulevien vuosien hintoja kuvaavat sähköjohdannaiset ovat kallistuneet.

Päästöoikeuden hinta on vuonna 2018 noussut vuoden takaisesta alle viidestä eurosta korkeimmillaan 25 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan syksyn aikana hinta on asettunut 20 euron tasolle. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa myös sähkön tukkuhintaa. Sähkömarkkina-analyytikkoarvioiden mukaan päästöoikeuden hinnannousu eurolla nostaisi sähkön hintaa arviolta 0,6 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tuottaminen on aiempaa kannattavampaa

Tuulivoimainvestoinnit ovat tulleet aiempaa kannattavammiksi teknologisen kehityksen avittamina voimaloiden koon yhä edelleen kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat edelleen lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan. 

Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on edelleen nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2017. 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.