Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö tänään julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

– Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle. Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan.

– Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoo.

Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet kestävät kolme kuukautta.

Erityisesti vienti vähenee ulkoisen kysynnän hiipuessa. Käyttöön otetut rajoitustoimet leikkaavat yksityistä kulutusta ja varsinkin palveluiden kulutus vähenee. Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden toteutumisen kokonaan.

– Negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä laajemmalle virus leviää, mitä useampi sairastuu ja etenkin, mitä mittavampiin ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.

– Jos rajoitteet jäävät ennustettua lyhytkestoisemmiksi ja taudin leviäminen pysähtyy, vaikutukset jäävät ennustettua pienemmiksi. Sulkutoimien pidentyminen johtaisi puolestaan vakavampiin vaikutuksiin.

Ennusteessa julkaistiin myös vaihtoehtoinen laskelma, jossa rajoitusten oletetaan kestävän kuusi kuukautta.

– Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020.

Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.

Toimialat ottavat iskun vastaan eri intensiteetillä

Ennusteen mukaan suurin isku kohdistuu yksityisiin palveluihin, teollisuuteen ja rakentamiseen. Vaikutukset ovat pienempiä tukku-ja vähittäiskaupassa sekä energia-ja vesihuollossa. Majoitus-, ravitsemus-ja matkailualalla tuotantoa ei oleteta syntyvän juuri lainkaan sulkutoimien voimassa ollessa. Julkisten palveluiden tuotanto sen sijaan kasvaa.

Ennusteessa todetaan, että tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Julkaistu ennuste perustuu normaalia enemmän oletuksiin kysynnän ja tarjonnan muutoksista.

Talouden toipuminen alkaa ensi vuonna

Vuosina 2021−2022 talouden ennustetaan palautuvan kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen vie aikaa. Yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan normalisoituvan ensin.

– Yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, sillä metsäteollisuuden suurhankkeet lykkääntyvät ja asuinrakennusinvestoinnit jatkavat supistumistaan.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet

Ennusteessa julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työllisyys vähenee vuonna 2020, ja työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta.

Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon. Valtiontalous heikkenee taantuman ja tukitoimien vuoksi eniten.

– Myös paikallishallinnon talous kiristyy edelleen viime vuoden jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.

Ensi vuonna julkisen talouden alijäämän ennustetaan pienenevän, kun talouskasvu elpyy ja koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettavat väliaikaiset toimet päättyvät.

– Julkisen talouden tila ei kuitenkaan toivu entiselleen. Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.

Talousnäkymä poikkeuksellinen epävarma

Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Myös arviot rajoitusten taloudellisista vaikutuksista ovat epävarmoja. 

Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet kestävät 3 kuukautta. Negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä laajemmalle virus leviää, mitä useampi sairastuu ja etenkin, mitä mittavampiin ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.

Jos rajoitteet jäävät ennustettua lyhytkestoisemmiksi ja taudin leviäminen pysähtyy, vaikutukset jäävät ennustettua pienemmiksi. Sulkutoimien pidentyminen johtaisi puolestaan vakavampiin vaikutuksiin.

Ennusteen yhteydessä olevassa vaihtoehtoisessa laskelmassa rajoitusten oletetaan kestävän 6 kuukautta. Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.