Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelman mukaan polttoon perustumattomia uusia kaukolämmön tuotantotapoja edistetään ja sähköveron veroluokkaan II siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.

Selvityksen mukaan yhtenä keinona polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistämiseksi erityisesti taajamissa tunnistetaan kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen, ja sähkökattiloiden sekä energiatehokkaiden konesalien sähköveron alentaminen teollisuuden sähköveroluokkaan.

Selvityksen mukaan veronalennus olisi perusteltua myöntää kaukolämpöverkkoon liitetyille lämpöpumpuille sekä lisäksi tehorajaan perustuen kaukolämpöverkon ulkopuolisille lämpöpumpuille. Selvityksessä ei ole esitetty yksittäistä tehorajaa, vaan ainoastaan rajausta teollisen kokoluokan lämpöpumppuihin.

Konesalien energiatehokkuusvaatimusten määrittäminen edellyttää jatkoselvitystä

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voidaan siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja.

Konesalien osalta selvityksessä suositellaan veroedun piiriin pääsemiseksi energiatehokkuusvaatimusta, jonka määrittelyssä hyödynnettäisiin energiatehokkuuslukuja. Energiatehokkuuslukujen yksityiskohtainen määrittäminen ei ollut tässä selvityksessä mahdollista ja se edellyttää vielä jatkoselvitystä.

Selvityksessä suositellaan myös kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien sähkökattiloiden siirtämistä alempaan veroluokkaan. Tätä tukee tarve varastoida yhä suuremmissä määrin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä myös lämmöksi.

Lisäksi selvityksessä ehdotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) verotuksen muuttamista siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristäisi yhteistuotannon verotusta.

Selvityksen toteutti valtiovarainministeriön tilauksesta suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Management Consulting Oy AFRY.

Tavoitteena on, että asiaa koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan 2022 alusta.